Takaisin

Lyhentyneen hammaskaaren (SDA) vaikutus nivelpään ja alaleuan asentoon

Näytönastekatsaukset
Maarit Salonen-Kemppi
14.1.2013

Näytön aste: C

Lyhentynyt hammaskaari saattaa muuttaa nivelpään ja alaleuan asentoa.

Tutkimuksen «Kirihara T, Yamashita S, Igarashi Y. Mandibular di...»1 tarkoitus oli selvittää kolmiulotteisesti alaleuan asennon muutos takahammasalueen tuen puuttuessa. Tutkimukseen osallistui 34 vapaaehtoista (5 naista, 19 miestä, ikäjakauma 24–31 vuotta), joille valmistettiin keskimäärin 2,12 mm paksuinen purentakisko. Tutkittavat käyttivät kiskoa vain koetilanteessa. Kiskoa voitiin lyhentää symmetrisesti molaarialueelta kulmahammasalueelle. Alaleuan asentomittaukset tehtiin 5 eri vaiheessa: täydellinen takahammastuki, 2. molaarit, 1. molaarit, 2. premolaarit ja 1. premolaarit poistettu. Mittauspisteet olivat alainkisiivien, 1. alamolaarien ja leukanivelten kohdalla.

Mittauksessa havaittiin nivelpään siirtyvän ylös–taaksepäin ja ylös–eteenpäin. Nivelpään asentomuutos lisääntyi hammaskaaren lyhentyessä. Yksilöllisiä eroja siirtymän suuruudessa havaittiin. Niillä, joilla alkurekisteröinnissä maksimaalisesti yhteen purtaessa nivelpään asentomuutos oli > 1 mm, havaittiin tilastollisesti merkitsevä nivelpään asennon muutos hammaskaaren lyhentyessä. Niillä, joilla asentomuutos oli < 1 mm alkutilanteessa, ei kiskon lyhentäminen vaikuttanut merkittävästi nivelpään asentoon.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksen «Seedorf H, Seetzen F, Scholz A ym. Impact of poste...»2 tarkoitus oli selvittää nivelpään asennon muutos takahammasalueen tuen lyhentyessä. Tutkimus tehtiin 23:lla vapaehtoisella (6 naista, 17 miestä, ikäjakauma 21–53 vuotta), joille valmistettiin purentakisko alaleukaan. Kiskoa lyhennettiin toispuoleisesti tutkimuksen kuluessa, ja nivelpään asento mitattiin vertikaalisesti ja horisontaalisesti ultraääniliikeanalysaattorin avulla.

Kiskon lyhentäminen toisen molaarin kohdalta johti saman puolen nivelpään liikkeeseen ylöspäin, kallon suuntaan, kun hampaat purtiin maksimaalisesti yhteen. Mikäli kuutosenkin tuki poistettiin, normaali purentavoima riitti nivelpään siirtymiseen 0,3 mm kallon suuntaan. Nivelpään liike tapahtui myös edempänä hammaskaaren lyhentyessä. Alaleuan asento kohosi merkittävästi samalla puolen, jolta molemmat molaarit oli poistettu, huolimatta purentavoiman suuruudesta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksen «Yamazaki M, Yugami K, Baba K ym. Effect of clenchi...»3 tarkoitus oli mitata alaleuan asennon muutos purentavoiman lisääntyessä. Hypoteesi oli, että purentavoima ja poskihammasalueen purentatuen puute eivät vaikuta pureskeluperäiseen alaleuan asennon muutokseen. Tutkimukseen osallistui 13 tervettä naista (iän keskiarvo 59,1 vuotta), joilla oli Kennedy II luokan hampaaton alue ensimmäisestä premolaarista taaksepäin (koepuoli) ja kokemusta vähintään 6 kuukauden vapaapäätteisen irtoproteesin käytöstä ja stabiili purenta toisella puolen premolaari–molaarialueella (kontrollipuoli). Alaleuan liike rekisteröitiin kasvokaareen yksilöllisesti valmistettujen rekisteröintilaitteen valodiodien (Gnathohexagraph) avulla. Purentavoima mitattiin EMG-laitteistolla 6:lla eri tasolla (100 % maksimaalinen purentavoima ja 10, 20, 30, 50 ja 70 %).

Leukanivelpään asennossa tapahtui molemminpuolin kohoamista eteenpäin jokaisella purentavoimamittauskerralla, molaarialueen asennossa tapahtui vain elevaatiota. Purtaessa > 70 % maksimivoimasta nivelpään kohoaminen hampaattomalla puolella oli merkitsevästi suurempi verrattuna kontrollipuoleen. Pureskelu yli 50 % maksimaalisesta purentavoimasta sai aikaan tilastollisesti merkittävän alaleuan ylöspäin siirtymisen ja suuremman kallistumisen hampaattomalla puolella.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

«Kirihara T, Yamashita S, Igarashi Y. Mandibular di...»1: Tutkijoiden johtopäätös oli, että lyhentyneen hammaskaaren vaikutukset leukaniveleen ovat ilmeisesti merkittäviä henkilöillä, joilla kudosrakenne on löysempi tai joilla on entuudestaan TMD-vaivoja.

«Yamazaki M, Yugami K, Baba K ym. Effect of clenchi...»3: Tutkimus on mielenkiintoinen tutkimus, jossa havainnollisesti todetaan lihasten supistumisen ja käytetyn voiman vaikuttavan nivelpään asentoon nivelkuopassa. Tällä on kliinisesti merkitystä purennan rekisteröinnissä.

Kirjallisuutta

  1. Kirihara T, Yamashita S, Igarashi Y. Mandibular displacement related to simulated loss of posterior occlusal support. Eur J Prosthodont Restor Dent 2005;13:170-6 «PMID: 16411574»PubMed
  2. Seedorf H, Seetzen F, Scholz A ym. Impact of posterior occlusal support on the condylar position. J Oral Rehabil 2004;31:759-63 «PMID: 15265211»PubMed
  3. Yamazaki M, Yugami K, Baba K ym. Effect of clenching level on mandibular displacement in Kennedy Class II partially edentulous patients. Int J Prosthodont 2003;16:183-8 «PMID: 12737252»PubMed