Takaisin

Viilennyshoito MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
Juhani Ruutiainen
5.2.2019

Näytön aste: C

Kertahoitona toteutettu viilennys saattaa parantaa lämpöherkkyyttä kokevien, lievän toimintahaitan omaavien, itsenäisesti kävelevien (EDSS ≤ 6,5) MS-kuntoutujien motorista suorituskykyä. Kuukauden ajan kotona päivittäin kypärän ja liivin avulla toteutettu viilennyshoito lienee tehokasta vähentämään uupumusta.

Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-...»1 (kirjallisuushakujen ajankohta 12/2008) haettiin MS-taudissa viilennysterapiaa koskevia järjestelmällisiä katsauksia ja vertailevia tutkimuksia, joissa osallistujat oli satunnaistettu tai jaettu muulla tavoin interventio- ja vertailuryhmiin. Viilennyshoidon vaikutuksia on tutkittu etenkin lämpöherkkyyttä kokevilla MS-kuntoutujilla käyttäen useita erilaisia tulosmuuttujia (muun muassa lihasvoima, tasapaino, kävely, spastisuus, uupumuksen kokeminen). 4 alkuperäistutkimuksessa oli yhteensä 157 MS-kuntoutujaa.

Tutkimuksiin osallistui lievän toimintahaitan omaavia, itsenäisesti käveleviä (EDSS ≤ 6,5) kuntoutujia. 2 tutkimuksessa käytettiin samaa viilennysmenetelmää (kypärää ja liiviä) ja muissa tutkimuksissa eri menetelmiä. Kaikissa tutkimuksissa viilennyshoitoa verrattiin lumehoitoon tutkien 1 hoitokerran vaikuttavuutta crossover-asetelmalla. Ainoastaan 1 tutkimuksessa tutkittiin viilennyshoidon vaikutusta pidempään käytettynä.

Kertahoitona toteutettu viilennys verrattuna lumehoitoon saattaa parantaa lämpöherkkyyttä kokevien, lievän toimintahaitan omaavien, itsenäisesti kävelevien (EDSS ≤ 6,5) MS-kuntoutujien motorista suoristuskykyä «Nilsagård Y, Denison E, Gunnarsson LG. Evaluation ...»2: 30 metrin kävelyaika lumeryhmä +0,38 sekuntia (vaihteluväli -0,26–1,43), jäähdytysryhmä -0,71 sekuntia (-1,93–0,40).

Kuukauden ajan kotona päivittäin kypärän ja liivin avulla toteutettu viilennyshoito lienee tehokasta lumehoitoon verrattuna heidän kokemaansa uupumukseen; esimerkiksi Modified Fatigue Impact Scale: viilennysryhmällä viilennyksen aikana 35,9 (SE 1,9), verrokkiryhmällä 43,6 (1,7), p < 0,0001, tarmokkuuden lisääntyminen (VAS) viilennyksen aikana + 75 %, verrokkiryhmällä + 39 %, p < 0,0001 «Schwid SR, Petrie MD, Murray R ym. A randomized co...»3.

Yhden haussa tunnistetun järjestelmällisen katsauksen mukaan viilennyshoito saattaa vähentää MS-kuntoutujien heti hoidon jälkeen kokemaa uupumusta, mutta luotettava näyttö puuttuu, koska aiheesta ei ole RCT-tutkimusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjallisuuskatsauksen laatu on arvioitu AMSTAR-kriteerein.

Kirjallisuutta

  1. Paltamaa J, Karhula M, Suomela-Markkanen T, Autti-Rämö I (toim.) Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, 2011. ISBN 978-951-669-849-9 (nid.), 978-951-669-850-5 (pdf) «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan;jsessionid=0D858379FB18ADA0AA8C3429E40B3336?sequence=148»1
  2. Nilsagård Y, Denison E, Gunnarsson LG. Evaluation of a single session with cooling garment for persons with multiple sclerosis--a randomized trial. Disabil Rehabil Assist Technol 2006;1:225-33 «PMID: 19260170»PubMed
  3. Schwid SR, Petrie MD, Murray R ym. A randomized controlled study of the acute and chronic effects of cooling therapy for MS. Neurology 2003;60:1955-60 «PMID: 12821739»PubMed