Meta-analyysissä «Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resist...»1 tarkasteltiin lihasvoimaharjoittelun vaikutuksia plasman lipoproteiineihin. Kirjallisuushaku 6 tietokannasta kattoi ajanjakson 1955–2007. Tutkimukseen etsittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa harjoittelun kesto oli vähintään 4 viikkoa, ja tutkittavat olivat vähintään 18-vuotiaita.
Tutkimuksen päävastemuuttujia olivat seuraavat lipoproteiinien pitoisuudet: kokonaiskolesteroli (TC), HDL-kolesteroli (HDL-k), LDL-kolesteroli (LDL-k), TC:n ja HDL-kolesterolin suhde (TC/HDL-kol), triglyseridit (TG) sekä ei-HDL-kolesteroli (TC miinus HDL-kol). Toissijaisia päävastemuuttujia olivat paino ja kehon koostumus.
Analyysiin hyväksyttiin yhteensä 29 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 329 tutkittavaa (keskimääräinen ikä 53 vuotta, BMI 27 kg/m2). Tutkimusten (metodologinen) laatu arvioitiin, ja se todettiin melko vaatimattomaksi. Tutkittavilla ei ollut diagnosoitua valtimotautia, mutta osa käytti lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa lipideihin. Niiden käyttö oli raportoitu epätarkasti. 7 tutkimuksessa oli mukana myös dyslipideemisiä tutkittavia, 3 tutkimuksessa kaikki olivat diabeetikkoja ja 4 tutkimuksessa lihavia. Myöskään mahdollisia ruokavaliomuutoksia ei ole raportoitu kuin 1 tutkimuksessa. Liikuntaharjoittelu kesti keskimäärin 24 viikkoa, harjoituksia oli keskimäärin 2,9 kertaa/viikko. Harjoituksen kesto oli keskimäärin 48 minuuttia, teho 70 % 1RM. Osallistumisaktiivisuus oli keskimäärin 86 % harjoituskerroista.
Alussa keskimääräiset lipoproteiinipitoisuudet olivat seuraavat: TC 5,29, HDL-kolesteroli 1,30, LDL-kolesteroli 3,43, ei-HDL-k 4,01 ja TG 1,43 mmol/l sekä TC/HDL-k 4,3. Meta-analyysissä kunkin lipidiparametrin muutos (effect size) harjoittelun jälkeen laskettiin nettoerona, joka painotettiin varianssin käänteisluvulla.
Tilastollisesti merkitseviä muutoksia tapahtui kaikissa muissa lipidiparametreissä paitsi HDL-k:ssa. TC:n nettoero oli -0,14 (luottamusväli -0,24 – -0,04) mmol/l (-2,7 %) ja vastaavasti LDL-k -0,16 (luottamusväli -0,29 – -0,03) mmol/l (-4,6 %), ei-HDL-k -0,23 (luottamusväli -0,37 – -0,09) mmol/l (-5,6 %), TG -0,09 (luottamusväli -0,16 – -0,02) mmol/l (-6,4 %) ja TC/HDL-k -0,5 (luottamusväli -0,9 – -0,2) (-11,6 %). HDL-k:n nettoero oli 0,02 (luottamusväli -0,03–0,08) mmol (+ 1,4 %). Harjoittelun jälkeen painossa ei tapahtunut muutoksia, mutta kehon rasvakudoksen osuus väheni lähes 2 prosenttiyksikköä (nettoero 1,8; luottamusväli -2,5 – -1,1).
Kaikissa muutoksissa oli suurta heterogeenisyyttä eri tutkimuksien välillä. Metaregression avulla tarkasteltiin eri taustamuuttujien mahdollista yhteyttä lipidimuutoksiin, esimerkkinä painonmuutos.
Samaan aineistoon perustuvassa meta-analyysin jatkoanalyyseissä «Kelley GA, Kelley K. Impact of progressive resista...»2 tutkijat käyttivät luottamusvälin sijasta ennustusvälejä (PI, prediction interval) arvioidessaan meta-analyysin lipidiparametrien nettoeroja. Lähtökohtana oli, minkälaisia tuloksia saataisiin uudella tutkimuksella. Analyysiin päädyttiin, koska tutkimuksien välillä oli heterogeenisyyttä. Kun käytettiin PI-välejä, lipidien nettoerot eivät olleet enää tilastollisesti merkitseviä, joten tutkijoiden johtopäätös on, että harjoittelutuloksiin (muutoksiin) pitää suhtautua varovasti.