Takaisin

Työhön paluu rannekanavaleikkauksen jälkeen

Näytönastekatsaukset
Tiia Reho ja Maija Paukkunen
22.6.2022

Näytön aste: B

Oirekuvan vakavuus, työn fyysinen raskaus, potilaan odotukset sairausloman pituudesta sekä psykologiset tekijät, kuten ahdistuneisuus, ja korvauksiin liittyvät asiat saattavat viivästyttää työhön paluuta rannekanavaleikkauksen jälkeen.

Australialaisessa systemaattisessa katsauksessa «Peters S, Johnston V, Hines S ym. Prognostic facto...»1 arvioitiin ennustavia tekijöitä työhön paluulle rannekanavan vapautusleikkauksen jälkeen. Kohdejoukko oli rannekanavaoireyhtymän vuoksi vapautusleikkauksen läpikäyneet, leikkaushetkellä työssä olevat potilaat. Katsauksessa arvioitiin yksilön ja työpaikan piirteitä. Katsaukseen sisällytettiin 13 julkaisua 11 tutkimuksesta useasta maasta, ja mukana oli yhteensä 4 187 potilasta. Tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi meta-analyysia ei tehty. Parempaan työhönpaluun ennusteeseen yhdistyi työntekijän toive ja odotus lyhyestä työstä poissaolosta, vähäisempi kipuun liittyvä ahdistus, toimistotyyppinen työ ja työ, johon rannekanavaoireyhtymä ei ole vaikuttanut. Pitkittyvään poissaoloon (vähintään kaksi kuukautta) liittyi muun muassa vanhempi ikä, kotitalouden tulot, ahdistus ja masennus, huonot välit työkavereihin, suuret työn vaatimukset, poissaolo työstä ennen leikkausta sekä oireen työperäisyys (korvaus ammattitautina tai työtapaturmana).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Brittiläisessä systemaattisessa katsauksessa «Newington L, Stevens M, Warwick D ym. Sickness abs...»2 tarkasteltiin 56:ta tutkimusta, joista 18 oli RCT-tutkimuksia. Yhteensä potilaita oli 14 335. Tutkimusjoukko koostui työllisistä potilaista, joiden rannekanavaoireyhtymä hoidettiin leikkauksella ja joiden työstä poissaolon pituus oli dokumentoitu. Mediaaniaika työstä poissaololle vaihteli välillä 7–60 päivää ja keskiarvo välillä 4–168 päivää. Hyvälaatuisiksi arvioiduissa tutkimuksissa mediaani vaihteli 28–51:n ja keskiarvo 28–84 päivän välillä. Potilaat, jotka saivat korvausta työtapaturma- tai ammattitautivakuutuksista, olivat todennäköisemmin pidempään pois työstä. Nopeampi työhönpaluu liittyi ei-manuaaliseen työhön, työn muokkaukseen, kokoaikaiseen työhön ja yrittäjiin. Katsauksessa ei tehty meta-analyysia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Australialaisessa systemaattisessa katsauksessa «Peters S, Page MJ, Coppieters MW ym. Rehabilitatio...»3 arvioitiin eri kuntoutusmuotojen vaikutusta rannekanavaoireyhtymän leikkauksen jälkeisiin päätetapahtumiin, joista yksi oli työhönpaluu. Katsauksessa käsiteltiin 22:ta tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 521 potilasta. Katsauksessa käsiteltiin lukuisia kuntoutusmuotoja, mutta työhönpaluuta arvioitiin vain harvassa tutkimuksessa. Multi-modaalisella käsiterapialla ei todettu vaikutusta työhönpaluuseen 2, 6 tai 8 viikkoa leikkauksen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Meta-analyyseja ei tehty heterogeenisten lopputulosmuuttujien vuoksi.

Kirjallisuutta

  1. Peters S, Johnston V, Hines S ym. Prognostic factors for return-to-work following surgery for carpal tunnel syndrome: a systematic review. JBI Database System Rev Implement Rep 2016;14:135-216 «PMID: 27755324»PubMed
  2. Newington L, Stevens M, Warwick D ym. Sickness absence after carpal tunnel release: a systematic review of the literature. Scand J Work Environ Health 2018;44:557-567 «PMID: 30110115»PubMed
  3. Peters S, Page MJ, Coppieters MW ym. Rehabilitation following carpal tunnel release. Cochrane Database Syst Rev 2016;2:CD004158 «PMID: 26884379»PubMed