Takaisin

Retigabiini paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä

Näytönastekatsaukset
Tapani Keränen
27.2.2019

Näytön aste: A

Retigabiini vähentää lisälääkkeenä lumelääkkeeseen verrattuna paikallisalkuisia epilepsiakohtauksia.

Monikansallisessa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa «Porter RJ, Partiot A, Sachdeo R ym. Randomized, mu...»1399 vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavaa aikuispotilasta sai lisälääkkeenä lumelääkettä (n = 96) tai retigabiinia 600 mg/vrk (n = 100), 900 mg/vrk (n = 95) tai 1 200 mg/vrk (n = 106). Tutkimukseen osallistuvilla esiintyi vähintään 4 kohtausta 8 viikon alkuseurantajakson aikana, ja he käyttivät 1 tai 2 epilepsialääkettä. Esiseurantavaiheen jälkeen tutkimuslääke titrattiin 8 viikon kuluessa ylläpitoannokseen, jota jatkettiin 8 viikkoa.

Kohtausten määrä väheni ylläpitovaiheessa lähtötilanteeseen verrattuna lumelääkettä saaneilla 13,1 %, retigabiini 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä 23,4 % (ero lumeeseen verrattuna ei tilastollisesti merkittävä), 900 mg/vrk saaneiden ryhmässä 29,3 % (ero lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkittävä p = 0,0387) ja 1 200 mg/vrk saaneiden ryhmässä 35,2 % (ero lumeeseen verrattuna tilastollisesti merkittävä p = 0,0024). Vähintään 50 % vähenemä kohtausten määrässä havaittiin 15 %:lla lumeryhmässä, 23 %:lla retigabiinia 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeeseen verrattuna ei tilastollisesti merkittävä), 30 %:lla 900 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeeseen verrattuna 0,0214) ja 1 200 mg/vrk saaneiden ryhmässä 35 % (ero lumeeseen verrattuna 0,016). Tavallisimmat retigabiiniin liittyneet haittatapahtumat olivat uneliaisuus, sekavuus, heitehuimaus, vapina ja muistamattomuus. Tutkimuksen keskeytti haittatapahtumien takia 12,5 % potilaista lumeryhmässä, 17 % retigabiinia 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä, 20 % 900 mg/vrk saaneiden ryhmässä ja 29,2 % 1 200 mg/vrk saaneiden ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Monikansallisessa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa «Brodie MJ, Lerche H, Gil-Nagel A ym. Efficacy and ...»2 538 vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavaa aikuispotilasta sai lisälääkkeenä lumelääkettä (n = 164) tai retigabiinia annoksella 600 mg/vrk (n = 181) tai 900 mg/vrk (n = 178). Tutkimukseen osallistuvilla esiintyi vähintään 4 kohtausta 8 viikon alkuseurantajakson aikana, ja heillä oli ennestään käytössä 1–3 epilepsialääkettä. Esiseurantavaiheen jälkeen tutkimuslääke titrattiin 4 viikon kuluessa ylläpitoannokseen, jota jatkettiin 12 viikkoa.

Kohtausten määrä väheni ylläpitovaiheessa lähtötilanteeseen verrattuna lumelääkettä saaneilla 15,9 %, 600 mg:n retigabiiniannoksella 27,9 % (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, 0,007) ja 900 mg:n annoksella 39,9 % (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p < 0,001). Vähintään 50 % vähenemä kohtausten määrässä havaittiin 18,9 %:lla lumeryhmässä, 38,6 %:lla retigabiini 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p < 0,001) ja 47,0 %:lla retigabiinia 900 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeeseen nähden tilastollisesti merkittävä, p < 0,001). Tavallisimmat retigabiiniin liittyneet annosriippuvaiset haittatapahtumat olivat heitehuimaus, uneliaisuus ja päänsärky. Muita yleisiä (ilmaantuvuus > 5 %) haittoja olivat heikotus, vapina, muistihäiriöt ja pahoinvointi. Haittatapahtumien takia tutkimuksen keskeytti 8 % potilaista lumeryhmässä, 17 % retigabiinia 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä ja 26 % retigabiinia 900 mg/vrk saaneiden ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa suoritetussa, kaksoissokkoutetussa, satunnaistetussa tutkimuksessa «French JA, Abou-Khalil BW, Leroy RF ym. Randomized...»3 405 vaikeahoitoista paikallisalkuista epilepsiaa sairastavaa aikuispotilasta sai lisälääkkeenä lumelääkettä (n = 152) tai retigabiinia annoksella 1 200 mg/vrk (n = 154) tai 600 mg/vrk (n = 97). Tutkimukseen osallistuvilla esiintyi vähintään 4 kohtausta 8 viikon alkuseurantajakson aikana, ja heillä oli ennestään käytössä 1–3 epilepsialääkettä. Esiseurantavaiheen jälkeen tutkimuslääke titrattiin 6 viikon kuluessa ylläpitoannokseen, jota jatkettiin 12 viikkoa.

Kohtausten määrä väheni ylläpitovaiheessa lähtötilanteeseen verrattuna lumelääkettä saaneilla 17,5 % ja retigabiiniryhmässä 44,3 % (ero tilastollisesti merkittävä, p < 0,001). Vähintään 50 % vähenemä kohtausten määrässä havaittiin 17,8 % %:lla lumeryhmässä ja 44,4:lla retigabiiniryhmässä (ero tilastollisesti merkittävä, p < 0,01) ja 41,2 % retigabiinia 600 mg/vrk saaneiden ryhmässä (ero lumeryhmään < 0,01). Ylläpitovaiheen ajan kohtauksettomia potilaita oli retigabiiniryhmässä 2 %, lumeryhmässä ei kohtauksettomia ollut lainkaan. Tavallisimmat (ilmaantuvuus > 10 % potilaista) retigabiiniin liittyneet haitat olivat heitehuimaus, uneliaisuus, heikotus, sekavuus, dysartria, päänsärky, ataksia, näön sumeneminen, vapina ja pahoinvointi. Tutkimuksen keskeytti haittatapahtumien takia 8,6 % potilasta lumeryhmässä ja 36,8 % potilasta retigabiiniryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: Tutkimusten kesto oli lyhyt (8–12 viikkoa), joten retigabiinin tehosta ja siedettävyydestä pitkäaikaishoidossa ei ole kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Retigabiinin tavallisimmat haitat ovat keskushermostoperäisiä, ja ne riippuvat annoksesta.

Kirjallisuutta

  1. Porter RJ, Partiot A, Sachdeo R ym. Randomized, multicenter, dose-ranging trial of retigabine for partial-onset seizures. Neurology 2007;68:1197-204 «PMID: 17420403»PubMed
  2. Brodie MJ, Lerche H, Gil-Nagel A ym. Efficacy and safety of adjunctive ezogabine (retigabine) in refractory partial epilepsy. Neurology 2010;75:1817-24 «PMID: 20944074»PubMed
  3. French JA, Abou-Khalil BW, Leroy RF ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled trial of ezogabine (retigabine) in partial epilepsy. Neurology 2011;76:1555-63 «PMID: 21451152»PubMed