Zhangin ym. vuonna 2015 julkaistuun meta-analyysiin «Zhang L, Chen Z, Diao Y ym. Associations of fluid ...»1 otettiin mukaan kaikki vuosina 2008–2014 julkaistut kohortti- tai tapaus-verrokkitutkimukset nestelastin vaikutuksesta akuuttia munuaisvauriota sairastavien aikuispotilaiden kuolleisuuteen tai munuaiskorvaushoidon kestoon. Aluksi löydettiin 820 mahdollista tutkimusta Pubmedista, EMBASEsta, Cochrane-tietokannasta, Google Scholarista ja SinoMedista (kiinalainen tietokanta). Meta-analyysista suljettiin pois dublikaattijulkaisut ja julkaisut, joissa ei ollut relevanttia dataa tai akuuttia munuaisvauriota sairastavia potilaita. Lopulta mukaan analyysiin otettiin 12 kohorttitutkimusta (5 Pohjois-Amerikasta, 3 Euroopasta, 2 Aasiasta ja 2 Oseaniasta), joissa oli yhteensä 5 095 potilasta. Näistä 6:ssa tutkittiin nestebalanssin yhteyttä kuolleisuuteen ja 4:ssä akuutin munuaisvaurion korjaantumiseen. Lisäksi yhdessä tutkimuksessa raportoitiin nestelastin vaikutus niiden päivien määrään, jotka potilas selvisi ilman munuaisten korvaushoitoa. Mukaan valikoituneissa julkaisuissa oli tutkittu joko sairaala-, 28-, 30-, 60- tai 90-vuorokauden kuolleisuutta.
Meta-analyysissa havaittiin selvä yhteys nestelastin ja kuolleisuuden välillä (OR 2,23, 95 % luottamusväli 1,66–3,01) ja nestebalanssin ja kuolleisuuden välillä (OR 1,16, 95 % luottamusväli 1,07–1,27).
Kommentti
Meta-analyysin jälkeen on ilmestynyt kaksi retrospektiivistä kohorttitutkimusta «Woodward CW, Lambert J, Ortiz-Soriano V ym. Fluid ...»2, «Berthelsen RE, Perner A, Jensen AK ym. Fluid accum...»3 positiivisen nestetasapainon vaikutuksesta sairaala- tai 28-vuorokauden kuolleisuuteen akuutin munuaisvaurion vuoksi munuaisten korvaushoidossa olleilla tehohoitopotilailla. Näissä tutkimuksissa tulokset olivat yhteneväiset ja meta-analyysin kanssa samansuuntaiset: > 5 %:n ja > 10 %:n nestelastissa olleiden potilaiden kuolleisuus oli korkeampi kuin sellaisten potilaiden, joilla nestelastia ei ollut.