Takaisin

Vaikuttava terveysohjaus

Näytönastekatsaukset
Mirkka Järvinen
27.8.2020

Näytön aste: A

Motivoiva haastattelu on vaikuttava ohjausmenetelmä, kun tavoitteena on parantaa terveyttä muutamalla terveyskäyttäytymistä.

Vuonna 2014 julkaistussa systemoidussa katsauksessa «Gao X, Lo EC, Kot SC ym. Motivational interviewing...»1 arvioitiin motivoivan haastattelun (MI) vaikuttavuutta suun terveyteen perinteiseen ohjaukseen (CE) verrattuna. Vuosina 1997–2012 julkaistuista artikkeleista 20 (16 eri tutkimusta) sisällytettiin tutkimukseen.

Kolmessa artikkelissa raportoitiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin, voidaanko motivoivalla haastattelulla ehkäistä varhaislapsuuden kariesta vanhempien terveyskäyttäytymisen kautta. Tutkimus toteutettiin 6–18 kuukauden ikäisten lasten äideille (n = 240). CE-ryhmän lasten äidit (n = 118) saivat kirjasen ja katsoivat 11 minuuttia pitkän videon. MI-ryhmän äidit (n = 122) saivat edellisten lisäksi 1 motivoivaan haastatteluun perustuvan 45-minuuttisen ohjauskeskustelun. Heille soitettiin yhteensä 6 seurantapuhelua seuraavan 6 kuukauden aikana ja lähetettiin 2 postikorttia. Molempien ryhmien äitejä neuvottiin viemään lapsi 2 kertaa vuodessa hampaiston fluorikäsittelyyn.

1 vuoden seurannan jälkeen MI-ryhmän lapsilla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän uusia kariesleesioita (0,71 vs. 0,91, P < 0,01).

2 vuoden seuranta-ajan päättyessä DMFS-arvo oli MI-ryhmän lapsilla tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin CE-lapsilla (3,52 vs. 7,59, P = 0,001). MI-ryhmän lapset saivat useammin fluorikäsittelyn kuin kontrolliryhmän lapset (3,81 kertaa vs. 0,25 kertaa, P = 0,001). Poissonin regressioanalyysin perusteella kariesvaurioiden ilmaantuvuuteen vaikutti ryhmä, ei fluorikäsittelyjen määrä; vaarasuhdeHR = 0,54, 95 % luottamusväli 0,35–0,84.

Kaikkiaan 9 artikkelissa raportoitiin MI:n vaikuttavuudesta ienterveyteen. Seuranta-ajat olivat 1–12 kuukautta, n = 44–117, ja osallistujilla oli vähintään lievä parodontiitti. MI-sessioita oli tavallisimmin 1, kestoltaan 15–90 minuuttia, Kahdessa tutkimuksessa sessioita oli 4–9. Kliinisiä mittareita olivat plakki-indeksit, tulehdusindeksit, taskusyvyys sekä tieto, luottamus omiin kykyihin, tyytyväisyys hoitoon ja omahoito.

Tutkimuksista 6 raportoi motivoivaan haastatteluun perustuvan ohjauksen tilastollisesti merkitsevästi vaikuttavammaksi (kaikissa P < 0,005). 3 tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien ei ollut havaittavissa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2005 julkaistussa systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissä «Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational ...»2 arvioitiin motivoivan haastattelun vaikuttavuutta eri terveysongelmien yhteydessä. Vuosina 1991–2004 julkaistuista 15 516 artikkelista 72 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta otettiin lähempään tarkasteluun. Näistä 19 sisällytettiin meta-analyysiin. Motivoivan haastattelun vaikuttavuus verrattuna perinteiseen ohjaukseen osoitettiin 74 % tutkimuksista (53/72). Vaikuttavuutta mitattiin tutkimuksissa esimerkiksi terveyskäyttäytymisen muutoksena, rasva-arvojen paranemisena, painon laskuna tai tupakoinnin lopettamisena. Menetelmällä ei raportoitu olevan haitallisia tai ei-toivottuja vaikutuksia. Motivoiva haastattelu voi olla vaikuttava jo lyhyillä, 15 minuutin tapaamisilla. Useampi kuin 1 tapaaminen lisäsi vaikuttavuutta.

Meta-analyysin perusteella motivoivalla haastattelulla oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus erilaisissa terveysongelmissa, joihin elämäntavat liittyivät. Vaikutuksen suuruutta kuvaava tunnusluku (combined effect estimate) raportoitiin painoindeksille (n = 1 140, 0,72 p = 0,0001, 95 % luottamusväli 0,33–1,11) ja kolesterolille (n = 1 358, 0,27 p = 0,0001, 95 % luottamusväli 0,20–0,34).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Ruotsissa vuosina 2006–2007 tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Jönsson B, Ohrn K, Oscarson N ym. The effectivenes...»3 selvitettiin yksilöllisesti suunnitellun, motivoivaan haastatteluun perustuvan ohjauksen vaikutusta aikuisten (n = 113) suunterveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Kontrolliryhmä (n = 56) sai perinteisen ohjauksen yksilöllisen tarpeen mukaan ja tarvittavan hoidon. Koeryhmä (n = 57) sai motivoivaan haastatteluun perustuvaa, yksilöllisen tarpeen mukaan räätälöityä ohjausta yhteensä 7 tapaamisella ja tarvittavan hoidon.

Yhden vuoden seuranta-ajan päättyessä koeryhmän potilailla oli tilastollisesti merkitsevästi vähemmän plakkia koko hampaistossa (p < 0,001) ja hammasväleissä (p < 0,001). Molemmissa ryhmissä noin 90 % potilaista harjasi hampaansa 2 kertaa päivässä koko tutkimuksen ajan. Seuranta-ajan päättyessä koeryhmän potilaat puhdistivat tilastollisesti merkitsevästi useammin hammasvälinsä kuin kontrolliryhmän potilaat (79 % / 59 %, p = 0,021).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Vuonna 2013 julkaistussa systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissä «Lundahl B, Moleni T, Burke BL ym. Motivational int...»4 arvioitiin motivoivan haastattelun vaikuttavuutta terveyskäyttäytymisen ja terveydenhuollon eri sektoreilla. Vuosina 1983–2011 julkaistuista artikkeleista 48 täytti sisäänottokriteerit (n = 9 618). Potilaiden ohjaus tapahtui joko kasvokkain (28), puhelimitse (3) tai molempien yhdistelmänä (17).

Kokonaisuudessaan motivoiva haastattelu oli tilastollisesti merkitsevästi vaikuttavampi menetelmä muihin menetelmiin verrattuna (vetosuhde OR = 1,55, luottamusväli 1,40–1,71, z = 8,67, p < 0,001). Motivoiva haastattelu vaikuttaa erityisen lupaavalle menetelmälle, kun kyseessä on muun muassa hammashoito, painon hallinta, alkoholin käytön tai tupakoinnin lopettaminen, luottamus siihen, että muutos on mahdollinen ja hoitoon sitoutuminen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Gao X, Lo EC, Kot SC ym. Motivational interviewing...»1: Ienterveyden osalta tutkimuksessa statistiikka raportoitu puutteellisesti. Synteesi ja meta-analyysi ei ollut mahdollinen tutkimusten heterogeenisyyden vuoksi.

«Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational ...»2: Systemoidun katsauksen ja meta-analyysin perusteella motivoivan haastattelun avulla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia terveyteen riippumatta siitä, ovatko ongelmat psykologisia vai fysiologisia. Motivoiva haastattelu sopii käytettäväksi elämäntavoista johtuviin terveysongelmiin.

Kirjallisuutta

  1. Gao X, Lo EC, Kot SC ym. Motivational interviewing in improving oral health: a systematic review of randomized controlled trials. J Periodontol 2014;85:426-37 «PMID: 23805818»PubMed
  2. Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract 2005;55:305-12 «PMID: 15826439»PubMed
  3. Jönsson B, Ohrn K, Oscarson N ym. The effectiveness of an individually tailored oral health educational programme on oral hygiene behaviour in patients with periodontal disease: a blinded randomized-controlled clinical trial (one-year follow-up). J Clin Periodontol 2009;36:1025-34 «PMID: 19930092»PubMed
  4. Lundahl B, Moleni T, Burke BL ym. Motivational interviewing in medical care settings: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patient Educ Couns 2013;93:157-68 «PMID: 24001658»PubMed