Cochrane-katsaus «Hawke F, Burns J, Radford JA ym. Custom-made foot ...»1, «Custom‐made foot orthoses for the treatment of foot pain»1perustuen joko satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin tai kontrolloituihin tutkimuksiin selvitti yksilöllisten (mittaustilaustyönä tehtyjen) tukipohjallisten hyötyä jalkaterän ja jalan takaosan kivussa eri diagnoosiryhmissä.
Tutkimuksista kolme «Chalmers AC, Busby C, Goyert J ym. Metatarsalgia a...»2, «Conrad KJ, Budiman-Mak E, Roach KE ym. Impacts of ...»3, «Woodburn J, Barker S, Helliwell PS. A randomized c...»4 käsitteli nivelreumaa; kokonaispotilasmäärä 228. Yksilöllisten tukipohjallisten tehoa kipuun ja toimintakykyyn verrattiin joko tukevien jalkineiden tai tehdasvalmisteisten tukipohjallisten antamaan apuun tai tilanteeseen, jossa ei tehty mitään interventiota.
Ryhmien välille ei saatu merkitsevää eroa kivun suhteen 6 viikon ja 3 kuukauden kohdalla, mutta herkkyysanalyysin jälkeen tulos oli merkitsevä yksilöllisten tukipohjallisten eduksi jalan takaosan kivussa 101 potilaan aineistossa (standardised mean difference, SMD 0,59, 95 % luottamusväli 0,19–1,00); NNT 4 (95 % luottamusväli 2–11) «Woodburn J, Barker S, Helliwell PS. A randomized c...»4.
Eri vertailuryhmien tulokset eivät eronneet merkitsevästi toimintakyvyn osalta. Yksi tutkimus «Chalmers AC, Busby C, Goyert J ym. Metatarsalgia a...»2vertasi kahdentyyppisten tukipohjallisten (puolikovat materiaalina subortholen ja pehmeät materiaalina plastazote) ja tukevien jalkineiden hyötyä päkiäkipuun 25 potilaan aineistossa.
Primääritutkimus raportoi puolikovien tukipohjallisten kipua lievittävästä vaikutuksesta «Chalmers AC, Busby C, Goyert J ym. Metatarsalgia a...»2, mutta Cochrane-katsauksen analyysin mukaan ryhmien välillä ei havaittu eroa 6 viikon eikä 3 kuukauden kohdalla kivun tai toimintakyvyn osalta.
102 aktiivia nivelreumaa sairastavan potilaan aineistossa «Conrad KJ, Budiman-Mak E, Roach KE ym. Impacts of ...»3, mistä suljettiin pois potilaat, joilla oli vaikeita jalkaterämuutoksia tai joiden jalkaterää oli operoitu, yksilöllisten tukipohjallisten käyttö ei tuonut eroa kivun hallintaan eikä toimintakykyyn 3 vuoden seurannassa verrattuna lumeeseen.
Kommentti: Osallistujia ei ollut sokkoutettu interventioiden suhteen, ja vain yhdessä tutkimuksessa «Woodburn J, Barker S, Helliwell PS. A randomized c...»4 allokaatio oli salattu. Aiheesta on niukalti kontrolloituja, laadukkaita tutkimuksia, minkä vuoksi näyttö mittaustilaustyönä tehtyjen tukipohjallisten hyödystä jalkateräkivussa on epävarmaa.
Edellä mainitun katsauksen jälkeen ilmestyi satunnaistettu kontrolloitu (single-blinded) tutkimus «Cho NS, Hwang JH, Chang HJ ym. Randomized controll...»5, missä verrattiin yksilöllisten ja tehdasvalmisteisten (pehmeiden) tukipohjallisten tehoa 42:n pysyvistä jalkaterän muutoksista kärsivän, nivelreumaa sairastavan potilaan aineistossa 6 kuukauden seurannassa. Kummassakin ryhmässä interventioon kuului erityisjalkineiden (fore-foot rocketted extradepth shoes with a wide toebox) hankinta. Oli suoritettu voimalaskenta (42 potilaan ryhmässä 80 %:n voima havaitsemaan 0,7-tasoisen vaikutuksen suuruuden (effect size) p-arvolla < 0,05).
Nivelsairaus, minkä tuli olla stabiilissa vaiheessa, oli kestänyt keskimäärin 7 vuotta. Ensisijaiset tulosmuuttujat olivat jalkaterän kipu (VAS-asteikolla arvioituna) ja jalan toiminnallinen arvio (Foot Function Index). Kahdeksan potilasta putosi seurannasta.
Kuuden kuukauden seurannassa kummassakin ryhmässä molemmissa tulosmuuttujassa tapahtui merkitsevää parannusta, mutta ryhmien välillä ei havaittu merkitsevää eroa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti: Tutkimuksen lähtökohta oli jalkaterässä havaitut patologiset muutokset, jonka vuoksi ilmeisesti erityisjalkineita pidettiin tarpeellisena. Oliko jalkineen merkitys tässä vaikuttavin?
Yleiskommentti: Näyttö yksilöllisten tukipohjallisten hyödystä nivelreumapotilaiden jalkateräoireisiin on niukka. Niiden vaikutuksen selvittäminen nivelreumaa sairastavan jalkaterän oireisiin vaatii laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa erotellaan eri ryhmiin varhaista nivelreumaa sairastavat potilaat niistä pidempään sairastaneista potilaista, joilla on jalkaterän pysyviä nivelmuutoksia.