Opioidinsalpaajien vaikutukset kohdistuvat keskushermoston mesolimbis-hypotalaamiseen mielihyväjärjestelmään, jota säätelevät muun muassa luontaiset endogeeniset opiaatit eli endorfiinit. Krooninen alkoholinkäyttö lisää endogeenisten opiaattien määrää, ja opioidinsalpaajat estävät niiden toimintaa. Siten niiden ajatellaan vähentävän humaltumiseen liittyvää mielihyvää. Lääkityksestä johtuen juomisen ei enää ajatella olevan alkoholiriippuvaiselle yhtä palkitsevaa kuin aikaisemmin. Tämän toivotaan johtavan vähitellen juomahimon, retkahdusten ja ongelmien vaikeuden vähenemiseen.
Nalmefeenin ja naltreksonin vaikutusmekanismit ovat hyvin samankaltaiset, mutta nalmefeenin puoliintumisaika on kuitenkin yli 60 % pitempi. Nalmefeeni on saanut EU:n myyntiluvan vuonna 2013, ja siitä on vielä suhteellisen vähän käyttökokemuksia.
Nalmefeenitutkimuksissa lääkettä on käytetty alkoholinkäytön vähentämiseen aikuisille alkoholiriippuvaisille potilaille, joiden alkoholinkäyttö aiheuttaa korkean riskin (drinking risk level), joilla ei ole fyysisiä vieroitusoireita ja jotka eivät tarvitse välitöntä katkaisuhoitoa. Nalmefeenilla on tehty neljä satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joiden potilasmäärä oli yhteensä 1 995. Kaksi näistä EU:ssa suoritetusta monikeskustutkimuksesta «Mann K, Bladström A, Torup L ym. Extending the tre...»2, «Gual A, He Y, Torup L ym. A randomised, double-bli...»3 on osittain saman tutkimusryhmän tekemiä. Näissä tutkimuksissa nalmefeeni vähensi alkoholinkäyttöä, kuten myös suomalaisessa tutkimuksessa «Karhuvaara S, Simojoki K, Virta A ym. Targeted nal...»1. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa «van den Brink W, Aubin HJ, Bladström A ym. Efficac...»4tutkimusryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa.
Suomalaisessa tutkimuksessa «Karhuvaara S, Simojoki K, Virta A ym. Targeted nal...»1403 alkoholiriippuvaista satunnaistettiin kolmeen nalmefeeniryhmään: 0 mg, 10 mg tai 40 mg. Tukiterapiaa ei ollut, lääkitys otettiin ennen alkoholinkäyttöä, ja tulosmittarina oli retkahtaminen runsaaseen alkoholinkäyttöön. Tutkimusaika oli 24 viikkoa.
Aktiivilääkeryhmissä retkahtaminen runsaaseen alkoholinkäyttöön oli pienempää ja maksa-arvot alenivat enemmän kuin lumeryhmässä (p = 0,0065/0,0023). 10 ja 40 mg:n tutkimusryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa.
EU:ssa suoritetussa monikeskustutkimuksessa «Mann K, Bladström A, Torup L ym. Extending the tre...»2, jossa Suomikin oli mukana, 604 alkoholiriippuvaista satunnaistettiin lumeryhmään tai nalmefeeniryhmään 18 mg/vrk. Tutkimusvalmiste otettiin ennen alkoholinkäyttöä tai retkahdusta uhkaavassa tilanteessa. Hoidon kesto oli 24 viikkoa. Tutkittavat eivät saaneet lääkityksen lisäksi terapiaa, mutta saivat hoitoa tukevaa ja motivoivaa tukea. Ensisijaisena tulosmittarina oli retkahtaminen rankaan juomiseen (HDD).
Tutkimuksessa todettiin nalmefeeniryhmässä merkittävästi vähemmän HDD-päiviä (-2,3 vrk; 95 % luottamusväli -3,8 – -0,8; p = 0,0021) ja alkoholin kokonaiskulutusta (-11,0 g/vrk; [95 % luottamusväli -16,8 – -5,1]; p = 0,0003).
Toinen monikeskustutkimus «Gual A, He Y, Torup L ym. A randomised, double-bli...»3 suoritettiin muissa EU-maissa. Tutkimusasetelma oli täysin sama, tutkittavien lukumäärä oli 718.
Nalmefeeniryhmässä oli merkittävästi vähemmän HDD-päiviä (-1,7 vrk; 95 % luottamusväli -3,1 – -0,4; p = 0,012). Kyseisten tutkimusten aineiston jälkianalyyseissä todettiin «van den Brink W, Aubin HJ, Bladström A ym. Efficac...»4, että ne tutkittavat, joiden alkoholin käyttötaso oli erityisen korkea (miehillä > 60 g/vrk ja naisilla > 40 g/vrk), hyötyivät nalmefeenihoidosta kaikkein eniten: HDD-vähennys -3,2 vrk; 95 % luottamusväli -4,8 – -1,6); P < 0,0001. Myös alkoholin kokonaiskulutus laski merkittävästi enemmän tässä ryhmässä (vähennystä -14,3 g/vrk (-20,8 – -7,8); P < 0,0001).
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa «Anton RF, Pettinati H, Zweben A ym. A multi-site d...»5 270 alkoholistia 13 eri keskuksessa satunnaistettiin ryhmiin, jotka saivat nalmefeenia joko 0, 5, 20 tai 40 mg/vrk. Tutkimuksen kesto oli 12 viikkoa. Tukiterapiaa annettiin kerran kuussa. Ensisijainen tulosmittari oli HDD-päivät.
Tutkimuksessa ei todettu merkittävää eroa aktiivilääkitysryhmien välillä tai verrattuna lumeryhmään.