Takaisin

Motivoiva haastattelu ja nuorten alkoholiongelmat

Näytönastekatsaukset
Solja Niemelä
7.9.2015

Näytön aste: B

Motivoiva haastattelu ilmeisesti vähentää nuorten ja nuorten aikuisten alkoholin käyttöä, mutta kliininen vaikutus on vähäinen.

Meta-analyysiin «Foxcroft DR, Coombes L, Wood S ym. Motivational in...»1, valittiin satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa oli tutkittu motivoivan haastattelun tuloksellisuutta alle 25-vuotiailla nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kontrolliryhmänä saattoi olla jokin toinen interventio tai ei interventioita lainkaan. Kaikkiaan 66 tutkimusta (n = 17 901) valikoitui meta-analyysiin. Meta-analyysi tehtiin yli neljä kuukautta kestäneen seurannan tuloksista.

Motivoivaa haastattelua saaneet joivat seurannassa keskimäärin 1,5 alkoholiannosta viikossa vähemmän kuin vertailuryhmä (12,2 vs 13,7 alkoholiannosta/viikko; SMD (standardized mean difference) -0,14; 95 % luottamusväli -0,20 – -0,08; n = 6 442), joka vastaa 6 % kohentumista. Motivoivaa haastattelua saaneet myös käyttivät kontrolleihin verrattuna alkoholia harvemmin (2,74 vs 2,57 vrk/vko; SMD -0,11; 95 % luottamusväli 0,19 – -0,03), joka vastaa 4 % kohentumista. Humalahakuisen juomisen suhteen motivoiva haastattelu ei ollut kontrolliryhmää tehokkaampaa, kun interventiosta oli kulunut yli neljä kuukautta. Sen sijaan veren huippualkoholipitoisuus laski enemmän interventio- kuin kontrolliryhmässä (1,44 ‰ vs 1,29 ‰, SMD -0,14; 95 % luottamusväli 0,23 – -0,05).

Motivoiva haastattelu vähensi myös alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia, mutta ero kontrolliryhmään oli niukka (SMD -0,08; 95 % luottamusväli -0,15–0,00); RAPI-mittarilla (Rutger's Alcohol Problem Index) arvioituna ero oli 8,91 vs 8,18. Motivoivalla haastattelulla ei ollut tehoa humalassa ajamiseen tai muuhun riskikäyttäytymiseen. Selvää yhteyttä ei löytynyt intervention keston ja hoitotuloksen väliltä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vaikka motivoiva haastattelu näyttää vähentävän alkoholin kulutusta, juomakertoja ja mahdollisesti myös alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia, motivoivasta haastattelusta saatava lisähyöty jäänee suhteellisen pieneksi. Vaikka meta-analyysiin otettujen tutkimuksien osalta tutkittavien yhteislukumäärä oli suuri, analyysejä ei oltu tehty alaryhmittäin, eikä ole tietoa siitä, kuka erityisesti hyötyy ja vastaavasti tai ketkä erityisesti eivät hyödy motivoivasta haastattelusta.

Kirjallisuutta

  1. Foxcroft DR, Coombes L, Wood S ym. Motivational interviewing for alcohol misuse in young adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;8:CD007025 «PMID: 25140980»PubMed