Takaisin

Kaularangan nikamakäsittely ja manuaalinen käsittely lasten päänsäryssä

Näytönastekatsaukset
Katri Laimi
11.9.2015

Näytön aste: D

Yläkaularangan nikamakäsittelystä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa lasten päänsäryn hoidossa.

Saksassa 9.2002–10.2007 kolmen sairaalan päänsärkypoliklinikan kaikki 7–15-vuotiaat potilaat, joilla oli viikottaista päänsärkyä vähintään 6 kuukautta, kutsuttiin satunnaistettuun yläkaularangan manipulaatiotutkimukseen (kertamanipulaatio tai valemanipulaatio samassa asennossa sisältäen mobilisoinnin ilman manipulaatiota) «Borusiak P, Biedermann H, Bosserhoff S ym. Lack of...»1. 188 kutsutusta 36 kieltäytyi ja 96 ei täyttänyt sisäänottokriteereitä. Vanhemmat, lapset ja lastenneurologit oli sokkoutettu, terapeutteja ei. Satunnaistamisen jälkeen (28 + 28) kaikki osallistuivat, mutta 4 lasta manipulaatiointerventioryhmästä ei tavoitettu 2 kuukauden seurantaan.

Ryhmien välille ei tullut eroa päätemuuttujiin (päänsärkypäivien määrä, päänsäryn kesto tai intensiteetti, poissaolot koulusta tai särkylääkkeiden käyttö).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimusaineisto jäi aiottua pienemmäksi tiukkojen sisäänottokriteerien takia, joiden takia myös hoidosta hyötyvät saattoivat jäädä pois (muun muassa aiemmin fysioterapiassa käyneet jätettiin pois). Tutkimus ei kohdistunut kervikogeeniseen päänsärkyyn, vaan kaikkiin päänsärkypotilaisiin eli tutkimus ei anna vastausta, auttaako manipulaatio kervikogeenisessä päänsäryssä. Mikäli manipulaatio olisi tehokas, myös valemanipulaationa käytetty mobilisointi todennäköisesti olisi yhtä tehokas. Valemanipulaatio eli mobilisaatio on jo sellaisenaan hoito eikä lumeinterventio. Mobilisaatio tarkoittaa rangan liikkuvuuden lisäystä ilman rangan napsautusta.

Kirjallisuutta

  1. Borusiak P, Biedermann H, Bosserhoff S ym. Lack of efficacy of manual therapy in children and adolescents with suspected cervicogenic headache: results of a prospective, randomized, placebo-controlled, and blinded trial. Headache 2010;50:224-30 «PMID: 19845788»PubMed