Lääketehdas Lillyn tutkimuskeskuksessa «Chalon S, Pereira A, Lainey E ym. Comparative effe...»1 Pariisissa toteutetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkoutetussa kolmivaiheisessa (lume tai desipramini 50 mg aamuin illoin, duloksetiini 80 mg aamuisin tai duloksetiini 60 mg aamuin illoin) tutkimuksessa selvitettiin lääkehoidon vaikutusta 12 terveen, säännölliset nukkumatavat omaavan 18–40-vuotiaan miehen uneen. Tutkimusmenetelminä olivat unipolygrafia (unirekisteröinti) ja Leeds Sleep Evaluation Questionnaire.
Koehenkilöt (N = 12) satunnaistettiin ryhmiin, joille annosteltiin joko 1) lumelääke kahdesti vuorokaudessa, 2) desipramini kahdesti vuorokaudessa tai 3) duloksetiini joko 80 mg aamuisin tai 60 mg kahdesti vuorokaudessa. Kukin hoitojakso kesti 7 vuorokautta, ja niiden välillä oli vähintään 10 vuorokauden washout-jakso (huuhtoutuminen). Steady-state (vakaa tila) -lääkeainepitoisuuksien saavuttaminen kullakin hoitojaksolla varmistettiin laskimoveren pitoisuusmittauksin. Koehenkilöt täyttivät unikyselyn kunkin jakson ensimmäisenä ja seitsemäntenä aamuna. Unipolygrafiat toteutettiin ensimmäisen jakson päivinä -2 ja 6, ja toisen ja kolmannen jakson päivinä -1 ja 6. Kutakin kartoitusyötä edelsi totuttautumisyö.
Lumeeseen verrattuna duloksetiini annosteltuna 80 mg aamuisin paransi hieman (4 %) unen tehokkuutta (p < 0,05), mutta se myös lisäsi kevyen unen (univaihe 2, p < 0,004) ja REM-unen määrää (p < 0,001) ja pidensi REM-uneen siirtymisen viivettä (p < 0,001). Annoksella 60 mg aamuin illoin duloksetiini tilastollisesti merkitsevästi lyhensi kokonaisnukkumisaikaa, syvän unen määrää ja REM-unen määrää sekä lisäsi unijakson aikaisia havahtumisia. Leedsin unikyselyssä duloksetiini annoksella 80 mg aamuisin osoitti keskimäärin 10 %:n verran helpottumista nukahtamiseen (p < 0,05). Muiden kysymysten osalta ei syntynyt tilastollisesti merkitseviä eroja lumelääkkeen, desipramiinin tai kummankaan duloksetiiniannoksen välillä. Duloksetiinin 60 mg x 2 ja desipramiinin vaikutusprofiilit olivat varsin samankaltaiset.