Takaisin

Tulehduskipulääkkeet, alaselkäkipu ja iskiaskipu

Näytönastekatsaukset
Janne Backman
30.3.2016

Näytön aste: A

Tulehduskipulääkkeet lievittävät vähäisessä määrin alaselkäkipua, jossa ei ole iskiasoireita.

Vuonna 2011 julkaistu systemaattinen katsaus «Roelofs PD, Deyo RA, Koes BW ym. Non-steroidal ant...»1, pyrkii selvittämään tulehduskipulääkkeiden ja COX-2-estäjien tehoa ja turvallisuutta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa sekä arvioimaan, minkä tyyppinen kipulääke on tehokkain. Katsaus on yhteenveto 65:stä satunnaistetusta ja kaksoissokkoutetusta tutkimuksesta, joissa verrattiin kipulääkettä lumelääkkeeseen (yhteensä 11 237 potilasta). Tutkittavilla potilailla oli epäspesifistä alaselkäkipua, johon saattoi liittyä iskiasoire. Käsikaupassa olevista kipulääkkeistä tutkimuksiin sisältyivät asetyylisalisyylihappo (650 mg 3 krt/vrk – 1 000 mg 4 krt/vrk), ibuprofeeni (200 mg 4 krt/vrk – 800 mg 3 krt/vrk), naprokseeni (250 mg 3 krt/vrk – 550 mg 2 krt/vrk 4–8 tunnin välein), ketoprofeeni (150 mg 7 vrk – 50 mg 4 krt/vrk) ja parasetamoli (650 mg 4 krt/ vrk – 1 000 mg 4 krt /vrk). Osassa tutkimuksista käytettiin muita tulehduskipulääkkeitä. 28 tutkimusta arvioitiin korkealaatuiseksi.

Kaksi kirjoittajista keräsi ja arvioi tutkimusten tiedot toisistaan riippumatta. Myös tutkimusten kliininen relevanssi arvioitiin. Kvantitatiivinen meta-analyysi tehtiin, jos tulokset arvioitiin homogeenisiksi. Muussa tapauksessa tehtiin vain laadullinen analyysi, jossa näyttö arvioitiin asteikolla vahva, kohtalainen, rajallinen, ei näyttöä. Tulehduskipulääkkeet arvioitiin ryhmänä tai niin, että epäselektiiviset ja COX-2-selektiiviset tulehduskipulääkkeet arvioitiin erikseen. Pääasialliset lopputulosmuuttujat olivat 1) kivun voimakkuus (esim. Visual Analog Scale tai Numerical Rating Scale), 2) globaali arvio (yleinen paraneminen, parantuneiden osuus), 3) selkäkipuspesifinen toiminnallinen tila (esim. Roland Disability Questionnaire, Oswestry Scale), 4) töihin palaaminen ja 5) haittavaikutukset (potilaiden osuus).

Tulosten epähomogeenisuuden vuoksi pelkästään iskiaskipua selvittäneet tutkimukset arvioitiin erikseen. Tutkimuksissa, joissa potilailla oli akuuttia alaselkäkipua, jossa ei pääsääntöisesti ollut mukana iskiasoireita, yhteen laskettu painotettu ero kivun voimakkuudessa oli -8,39 (95 % luottamusväli -12,68 – -4,10), osoittaen tilastollisesti merkitsevää eroa tulehduskipulääkkeen hyväksi. Pelkästään iskiaskipupotilailla tehdyissä tutkimuksissa ei ollut eroa tulehduskipulääkkeen ja lumeen välillä kivun voimakkuudessa (- 0,16; 95 % luottamusväli -11,92–11,52). Riskisuhde haittavaikutuksille oli 1,35 (95 % luottamusväli 1,09–1,68) eli lumeryhmässä oli vähemmän haittatapahtumia. Neljässä tutkimuksessa, joissa potilailla oli kroonista alaselkäkipua, painotettu hoitojen ero kivun voimakkuudessa oli -12,40 (95 % luottamusväli -15,53 – -9,26) osoittaen tulehduskipulääkkeen tuovan etua lumeeseen verrattuna. Haittavaikutuksille riskisuhde oli 1,24 (95 % luottamusväli 1,07–1,43).

Yleisesti ottaen voitiin kohtalaisella varmuudella arvioida, että tulehduskipulääkkeet eivät olleet parasetamolia tehokkaampia tutkituissa potilasryhmissä, mutta niillä oli parasetamolia enemmän haittavaikutuksia. COX-2-selektiiviset lääkkeet eivät poikenneet tehon osalta muista tulehduskipulääkkeistä akuutin alaselkäkivun hoidossa, mutta niillä oli vähemmän haittavaikutuksia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Käytetyt annokset olivat vaihtelevia, jonka seurauksena johtopäätökset itsehoitoannoksilla käytetyistä lääkkeistä on tehtävä varovasti.

Kirjallisuutta

  1. Roelofs PD, Deyo RA, Koes BW ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD000396 «PMID: 18253976»PubMed