Takaisin

Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys

Näytönastekatsaukset
Päivi Siukosaari, Erika Laukkanen; alkuperäinen kirjoittaja Tuija Palin-Palokas
18.5.2022

Näytön aste: A

Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys on 57–81 % silloin, kun hampaassa on apikaalinen parodontiitti, ja 80–90 % silloin, kun apikaalista muutosta ei ole.

Kahdessa osassa julkaistun systemoidun kirjallisuuskatsauksen ensimmäisessä osassa «Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary r...»1, johon sisältyi meta-analyysi, arvioitiin 63 mukaanottokriteerit täyttänyttä primaarijuurihoidon pitkittäistutkimusta. Tutkimusten seuranta-aika oli vähintään 6 kuukautta, ja hoitotulos oli arvioitu joko radiologisesti tai radiologisesti ja kliinisesti. Tutkimuksista 6 oli satunnaistettuja kliinisiä kokeita, 7 kohorttitutkimuksia ja 49 retrospektiivisia havainnointitutkimuksia. Alkuperäistutkimukset oli julkaistu vuosina 1922–2002. Seurantaan osallistuneiden tutkittavien osuus (recall rate) vaihteli välillä 11–100 %, keskiluku oli 53 %. Tutkimuksista 15:ssä oli tutkittavia seurattu vähintään 4 vuoden ajan, näistä puolet oli pohjoismaisia tutkimuksia.

Tutkimuksissa hoidettujen hampaiden tai juurien määrä vaihteli 22:sta 2 921:een. Noin puolessa tutkimuksista (27) hoidon lopputulosta oli arvioitu radiologisesti, muissa sekä radiologisesti että kliinisesti. Ainoastaan 19 tutkimuksessa oli käytetty kahta havainnoijaa hoitotuloksen laadun radiologiseen määrittämiseen: näistä 8:ssa tutkijat oli kalibroitu ja tutkijoiden välinen vaihtelu oli testattu 9 tutkimuksessa. Radiologinen lopputilanne oli arvioitu joko periapikaalisen sulauman täydellisenä häviämisenä/ei-häviämisenä tai periapikaalisen sulauman pienenemisenä/ei-pienenemisenä.

Eri kliinisten tekijöiden vaikutusten tilastollista merkitsevyyttä hoidon lopputuloksen kannalta oli tutkimuksissa testattu vaihtelevin metodein, pääasiassa laskemalla khiin neliö (31 tutkimusta). Kolmanneksessa (23) tutkimuksista ei erojen tilastollista merkitsevyyttä ollut testattu lainkaan. Sekoittavien tekijöiden vaikutusta ei ollut huomioitu yhdessäkään tilastollisessa testauksessa.

Systemoidun katsauksen ja meta-analyysin ensimmäisessä osassa «Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary r...»1 selvitettiin tutkimusasetelmien vaikutusta hoidon lopputulokseen. Tätä kuvaavia muuttujia olivat julkaisuvuosi, valittu hoidon onnistumiskriteeri, seuranta-ajan pituus, tutkimuksen suoritusmaa ja juurihoitotoimenpiteiden suorittajien hammaslääketieteellinen koulutustaso. Metodina käytettiin metatason regressioanalyysiä, jolla tutkittiin tutkimusasetelman vaikutusta juurihoidon onnistumisen vaihteluun.

Tutkimusasetelmaan liittyvistä muuttujista ainoastaan valittu onnistumiskriteeri selitti tilastollisesti merkitsevästi eroja hoidon onnistumisessa: tiukemman onnistumiskriteerin mukaan arvioituna primaarijuurihoitojen onnistumisprosentti vaihteli välillä 68–85 %, eikä osuus ollut teknologian kehittymisestä huolimatta muuttunut viimeisten 40–50 vuoden kuluessa. Skandinaavisissa seurantatutkimuksissa juurihoitojen onnistumisprosentit olivat tiukoin kriteerein arvioituina keskimäärin muita parempia, vaikkakaan ero ei meta-analyysin perusteella ollut tilastollisesti merkitsevä. Erikoishammaslääkäreiden tai jatko-opiskelijoiden suorittamien juurihoitojen tulokset olivat keskimäärin parempia kuin perushammaslääkäreiden, vaikkakaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laukkasen ym. tutkimuksessa «Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Radiogra...»2 tarkasteltiin retrospektiivisesti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa perushammaslääkäreiden vuosina 2010–2011 tekemiä juurihoitoja (n = 426, näistä primaarijuurihoitoja n = 389). Seuranta-aika vaihteli välillä 6–71 kuukautta, ja juurihoidettujen hampaiden tilaa arvioitiin radiologisesti PAI-indeksin avulla. Primaarijuurihoidon onnistumisprosentti oli 56,9 % hampaissa, joissa oli apikaalinen parodontiitti, ja 79,9 % kun apikaalista muutosta ei ollut.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Sama tutkimusryhmä (Laukkanen ym. «Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Impact ...»3) tarkasteli myös Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikalla opiskelijoiden vuosina 2008–2011 tekemiä juurihoitoja (n = 640). Juurihoidot onnistuivat 6–71 kuukauden seurannassa paremmin kuin perushammashoidossa, vaikka mukana oli sekä primaari- että uusintajuurihoitoja. Onnistumisprosentti oli 77,3 % hampaissa, joissa oli apikaalinen parodontiitti, ja 94,5 %, kun apikaalista muutosta ei ollut. Hoitoprotokolla noudatti tarkasti eurooppalaisia juurihoitosuosituksia, ja hoitoja ohjasivat erikoishammaslääkärit.

Kirjallisuutta

  1. Ng YL, Mann V, Rahbaran S ym. Outcome of primary root canal treatment: systematic review of the literature - part 1. Effects of study characteristics on probability of success. Int Endod J 2007;40:921-39 «PMID: 17931389»PubMed
  2. Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Radiographic outcome of root canal treatment in general dental practice: tooth type and quality of root filling as prognostic factors. Acta Odontol Scand 2021;79:37-42 «PMID: 32529874»PubMed
  3. Laukkanen E, Vehkalahti MM, Kotiranta AK. Impact of type of tooth on outcome of non-surgical root canal treatment. Clin Oral Investig 2019;23:4011-4018 «PMID: 30710194»PubMed