Takaisin

Kohdunkaulansyövän seulonta alle 25-vuotiailla naisilla

Näytönastekatsaukset
Ahti Anttila ja Pekka Nieminen
5.5.2016

Näytön aste: B

Alle 25-vuotiaiden seulonnalla ei näyttäisi olevan syöpäriskiä pienentävää vaikutusta.

Satunnaistettuja seulontatutkimuksia alle 30-vuotiaiden seulonnan vaikuttavuudesta ei ole saatavilla – pääasiassa ainoastaan tapaus-verrokki -tutkimuksia. Monessa maassa seulonta aloitetaan 24–25 vuoden iässä, ja suositeltu seulontaväli voi olla 3 vuotta. Selviä vaikutuksia nuorten naisten kohdunkaulansyövän ilmaantuvuustrendeissä ei kuitenkaan ole havaittu, eikä seulontaohjelman kokonaisvaikuttavuus ole ollut yhtä suuri kuin Suomessa. Tämä voi johtua osaltaan vaillinaisesta peittävyydestä, osaltaan seulontatyön laadusta «International Agency for Research on Cancer. Cervi...»1, «Arbyn M, Anttila A, Jordan J ym. European guidelin...»2.

Englannissa tutkittiin kohdunkaulan syöpäriskiä seulonnan aloittamisiän mukaan 20–69-vuotiailla naisilla «Sasieni P, Castanon A, Cuzick J. Effectiveness of ...»3. Aineistossa oli 4 012 syöpätapausta ja kaksinkertaisen määrä verrokkeja. Mikäli seulonta oli alkanut 22–24 vuoden iässä, myöhempi kohdunkaulan syöpäriski ei ollut pienentynyt (syöpäriski 25–29-vuoden iässä 1,11, 95 % luottamusväli 0,83–1,50). Toisaalta seulonta 32–34-, 42–44- tai 52–54-vuotiaana vähensi riskiä huomattavasti, RR:t 0,55 (0,44–0,69), 0,37 (0,29–0,48) ja 0,26 (0,19–0,36) laskettu vastaavasti 35–39-, 45–49- ja 55–59-vuotiaana. 22–44-vuotiailla seulontafekti suurentui iän myötä ja 27–29-vuoden iässä seulotuilla (syöpäriski laskettu 30–34-vuotiailla) RR oli noin 0,7. Tutkimuksessa ei pystytty vakioimaan tuloksia seulontaan osallistumiseen liittyvällä valikoitumisella (self-selection bias), mutta on varsin todennäköistä, ettei tämä harha ei selitä negatiivisia tuloksia nuorten naisten seulonnasta koska harha mieluumminkin yliarvioi kuin aliarvioi efektejä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ontariossa Kanadassa tutkittiin kohdunkaulansyövän aiheuttamaa kuolleisuutta väestöpohjaisessa (organisoidussa) seulontaohjelmassa 20–69-vuotiailla «Vicus D, Sutradhar R, Lu Y ym. The association bet...»4. Tapaukset olivat naisia, joilla kohdunkaulan syöpä oli todettu vuosina 1998–2008 ja jotka kuolivat tähän tautiin kyseisenä aikana. Ikäkaltaistetut verrokit vastaavasti eivät olleet sairastaneet kohdunkaulan syöpää ja olivat elossa tapauksen kuolinaikana. 20- ja 25-vuotiaana seulotuilla ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen (OR 2,4; lv0,5–12,4) ja 1,6 (0,7–3,8); seuranta 3–36 kuukautta ja OR 1,1 (0,1–9,8) ja 0,4 (0,05–2,9); seuranta 37–60 kuukautta. Vastaavasti 30-vuotiaana seulotuilla saatiin viitteitä kohdunkaulan syövän riski pienentymisestä lyhyemmässä seurantaryhmässä (OR 0,61 (0,4–0,998) muttei pidemmässä (OR 2,0 (1,05–3,7)). Tutkimuksessa ei pystytty vakioimaan tuloksia seulontaan osallistumiseen liittyvällä valikoitumisella (self-selection bias). Tutkimuksella oli myös melko pieni tilastovoima nuorten naisten efektien arvioimiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Ruotsalaisessa tutkimuksessa papaseulonnan efekti oli 0,40 (lv 0,34–0,46) ja eri ikäryhmien estimaatit olivat samaa suuruusluokkaa (homogeenisuustestin P-arvo 0,96; 21–29-vuotiaana sairastuneilla oli OR 0,42 (lv 0,24–0,74) «Andrae B, Kemetli L, Sparén P ym. Screening-preven...»5. Lisäanalyyseissä saatiin viitteitä kolmen vuoden välein tehdyn seulonnan vaikuttavuudesta stage IB+ syöpiin jotka oli diagnosoitu 27–29 vuoden iässä (OR 0,36, lv 0,13–0,99) joskaan 23–26-vuotiaana diagnosoiduilla tapauksilla vastaavanlaista seulontaefektiä ei ollut (OR 1,09, CI 0,32–3,68) «Andrae B, Strander B, Silfverdal L ym. Benefit of ...»6. Efektiä 1B+ syöpiin ei ollut myöskään kuuden vuoden seulontavälillä (OR 0,69, CI 0,22–2,15) «Andrae B, Strander B, Silfverdal L ym. Benefit of ...»6. Tutkimuksissa ongelmana oli, ettei self-selection harhan vaikutuksia oltu arvioitu.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. International Agency for Research on Cancer. Cervical cancer screening. IARC Handbooks of Cancer Prevention, vol 10. IARC/WHO, Lyon 2004. http://www.iarc.fr
  2. Arbyn M, Anttila A, Jordan J ym. European guidelines for quality assurance on cervical cancer screening. 2. painos. Brussels: European Community, 2008
  3. Sasieni P, Castanon A, Cuzick J. Effectiveness of cervical screening with age: population based case-control study of prospectively recorded data. BMJ 2009;339:b2968 «PMID: 19638651»PubMed
  4. Vicus D, Sutradhar R, Lu Y ym. The association between cervical cancer screening and mortality from cervical cancer: a population based case-control study. Gynecol Oncol 2014;133:167-71 «PMID: 24589414»PubMed
  5. Andrae B, Kemetli L, Sparén P ym. Screening-preventable cervical cancer risks: evidence from a nationwide audit in Sweden. J Natl Cancer Inst 2008;100:622-9 «PMID: 18445828»PubMed
  6. Andrae B, Strander B, Silfverdal L ym. Benefit of cervical cancer screening in young women – a matter of adherence to the recommended screening interval [Rapid Response]. BMJ 2009. http://www.bmj.com