Retrospektiivinen potilassarja «van Esch EM, Dam MC, Osse ME ym. Clinical characte...»1 vuosina 1990–2012 Belgiassa yhdessä klinikassa hoidetuista 73 VIN-potilaasta (uVIN). 33 naisella (45,2 %) ensimmäinen hoito oli eksisio, 25 naisella (34,2 %) laservaporisaatio ja lisäksi oli yhdistettyjä hoitoja.
Eksision jälkeen residuaalimuutos löytyi 15,7 %:lla hoidetuista ja 22,9 %:lla laservaporisaation jälkeen. Puolelle hoidetuista tuli rekurrenssi ensimmäisen hoidon jälkeen (mediaani toteamiseen 14 kuukautta). Eksision jälkeen rekurrenssi kehittyi 48,8 %:lle ja laservaporisaation jälkeen 56 %:lle. Multifokaalisuus oli ainoa prognostinen tekijä, joka korreloi uusimiseen.
Retrospektiivinen potilassarja «Leufflen L, Baermann P Jr, Rauch P ym. Treatment o...»2 vuosina 1995–2010 Ranskassa yhdessä klinikassa hoidetuista 41 VIN 2–3- ja 9 dVIN-potilaasta. Diagnoosit olivat histologisesti varmennettuja. 24 (48 %) potilasta hoidettiin eksisiolla ja 26 (52 %) laservaporisaatiolla.
Yhden vuoden seurannan jälkeen tautivapaa elossaolo oli 91,0 % eksisioryhmässä ja 65,2 % laserhoidetuilla. 5 vuoden kuluttua tautivapaa elossaolo oli kirurgisesti hoidetuilla sama 91,0 %, mutta laservaporisoiduilla se oli laskenut 51,3 %:iin. dVIN-potilaista 2/9 hoidettiin laservaporisaatiolla eikä yksikään muutoksista uusinut.
Retrospektiivinen potilassarja «Jones RW, Rowan DM, Stewart AW. Vulvar intraepithe...»3vuosina 1962–2003 Uudessa-Seelannissa yhdessä klinikassa ja yhdellä yksityisvastaanotolla hoidetuista 405 potilaasta. Diagnoosit olivat histologisesti varmennettuja ("warty, basaloid tai mixed VIN", pääasiassa VIN 3). 47 potilaan VIN-muutos parani koepalan oton jälkeen ilman hoitoa. Eksisiolla hoidettiin 194 naista, joista 34 % tarvitsi toisen hoidon. Laservaporisaatiolla hoidettiin 118 naista, joista 39 % tarvitsi toisen hoidon.
Jos resekaatin reunat olivat puhtaat, vain 15 % tarvitsi myöhemmin hoitoa, mutta jos reunat eivät olleet puhtaat, 50 % tarvitsi uudelleen hoitoa. Toinen hoito tarvittiin 42 %:ssa tapauksista, jos muutos oli multifokaalinen, mutta vain 31 %:ssa unifokaalisissa muutoksissa. 2 %:lle kehittyi syöpä todennäköisesti puutteellisen hoidon vuoksi (mediaaniaika 2,4 vuotta), ja 1,8 %:lle kehittyi syöpä myöhään (mediaani 13,8 vuotta) eri paikkaan todennäköisesti HPV-infektion pohjalta.
Retrospektiivinen potilassarja «Wallbillich JJ, Rhodes HE, Milbourne AM ym. Vulvar...»4 vuosina 1993–2011 Yhdysvalloissa MD Anderson Cancer Center klinikassa hoidetuista histologisesti varmistetuista 303 VIN 2–3 potilaasta. Ensimmäinen hoito oli eksisio 59 %:lla (n = 176), laserablaatio 13 %:lla (n = 40), imikimodi 7,4 %:lla (n = 22), eksisio + laserablaatio 8,1 %:lla (n = 24) ja lopuilla muita hoitoyhdistelmiä.
Rekurrenssi todettiin eksision jälkeen 26,7 %:lla, laserablaation jälkeen 45,0 %:lla ja imikimodin jälkeen 13,6 %:lla. Rekurrenssi todettiin 31,5 %:lla, jos resekaatin reunat eivät olleet puhtaat, mutta vain 10,9 %:lla, jos resekaatin reunat olivat puhtaat.
Retrospektiivinen potilassarja «Hillemanns P, Wang X, Staehle S ym. Evaluation of ...»5 vuosina 1993–2011 Saksassa yhdessä klinikassa hoidetuista histologisesti varmistetuista 93 VIN 1–3 potilaasta, joista 83:lla oli VIN 2–3. Hoitojen jakauma: vulvektomia 7, eksisio 12, laservaporisaatio 47 ja fotodynaaminen hoito 27.
Rekurrenssi todettiin 40,4 %:lla laservaporisaation ja 41,7 %:lla paikallisen eksision jälkeen. Vulvektomian jälkeen ei todettu rekurrensseja.
Työ on vuonna 2004 tehty systemoitu katsaus «van Seters M, van Beurden M, de Craen AJ. Is the a...»6 VIN 3 -muutosten hoidosta. Mukana oli 97 artikkelia ja 3 322 potilasta. Rekurrenssin esiintyminen hoidon jälkeen: vulvektomia 19 %, partielli vulvektomia 18 %, paikallinen eksisio 22 % ja laservaporisaatio 23 %.
Hoidon jälkeen rekurrenssi todettiin 17 %:lla, jos resekaatin reunat olivat puhtaat, mutta 47 %:lla, jos VIN-muutos jatkui resekaatin reunoihin.
Retrospektiivinen potilassarja «Herod JJ, Shafi MI, Rollason TP ym. Vulvar intraep...»7 vuosina 1978–1992 Englannissa kahdessa klinikassa hoidetuista 133 VIN 1–3 potilaasta. Potilaista 46 % (61, joissa 17 vulvektomiaa) hoidettiin eksisiolla, 23 % (30) laservaporisaatiolla ja loput eri lääkehoidoilla.
Histologisesti varmennettu rekurrenssi todettiin 39 %:lla kirurgisen hoidon jälkeen, vaikka hoidon jälkeistä residuaalia ei todettu. Rekurrenssi ilmaantui keskimäärin 31 kuukaudessa. Laserhoidon jälkeen relapsi todettiin 67 %:lla ja paikallisen eksision jälkeen 25 %:lla. 10 vuoden kuluessa hoidosta rekurrenssi laserhoidon jälkeen todettiin 79 %:lla ja paikallisen eksision jälkeen 36 %:lla.
Kommentit:
«van Esch EM, Dam MC, Osse ME ym. Clinical characte...»1: Potilasmäärä oli pieni, ja keskiseuranta-aika 49 kuukautta. Kaikki uVIN-muutoksia.
«Leufflen L, Baermann P Jr, Rauch P ym. Treatment o...»2: Potilasmäärä oli pieni, mutta keskiseuranta-aika oli 5,6 vuotta.
«Jones RW, Rowan DM, Stewart AW. Vulvar intraepithe...»3: Potilasmäärä on iso eikä siinä ehkä ole dVIN-potilaita, koska potilaiden kuvauksessa ei mainita mahdollisia dermatooseja. 215 naista (puolet) seurattiin yli 5 ja 102 naista (neljäsosa) yli 10 vuotta.
«Wallbillich JJ, Rhodes HE, Milbourne AM ym. Vulvar...»4: Potilasmäärä oli iso, mutta seuranta-aika lyhyt (mediaani 1,8 vuotta, keskiarvo 3,7 vuotta). 5 %:lla potilaista oli vulvan dermatoosi, mutta uVIN- ja dVIN-muutoksia ei eroteltu.
«Hillemanns P, Wang X, Staehle S ym. Evaluation of ...»5: dVIN-muutokset sisällytettiin VIN 3 ryhmään.
«van Seters M, van Beurden M, de Craen AJ. Is the a...»6: dVIN-muutoksia ei eroteltu. Hoitamattomilla potilailla oli 9 % riski saada ulkosynnytinten syöpä.
«Herod JJ, Shafi MI, Rollason TP ym. Vulvar intraep...»7: VIN-luokkien jakautumista eri hoitoryhmiin ei ilmoitettu.
Kokonaiskommentti: Persistenssiä, relapsia ja rekurrenssia ei aina voi erottaa potilassarjoissa.