Mori ym. (2012) on julkaissut monikeskustutkimuksen «Mori E, Ikeda M, Kosaka K ym. Donepezil for dement...»1, jossa oli mukana 140 Lewyn kappale -tautia sairastavaa potilasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko donepetsiiliä 3 mg, 5 mg tai 10 mg vuorokaudessa tai lumelääkettä 12 viikon ajan. Seuraavassa arvioidaan tutkimuksen tulokset Suomessa käytettävillä kliinisillä annoksilla (5 mg ja 10 mg).
Potilaiden kognitiota arvioitiin MMSE-testissä sekä WMS-R-testin (Wechsler Memory Scale- Revised) tarkkaavuus/keskittymiskyky-osiolla, kategoria- ja sanasujuvuustestillä sekä WAIS-III:n (Wechsler Adult Intelligence Scale) merkkikoetestillä (digit symbol).
Donepetsiili kohensi MMSE-pistemäärää sekä annoksella 5 mg (keskimääräinen ero 3,8 pistettä; 95 % luottamusväli 2,3–5,3, p < 0,001) että 10 mg (keskimääräinen ero 2,4 pistettä; 95 % luottamusväli 0,9–3,9, p = 0,001). Kun positiivinen vaste arvioitiin vähintään 3 MMSE-pisteen kohenemisena, näitä henkilöitä oli selvästi runsaammin donepetsiiliryhmissä (5 mg 65,6 %, p < 0,001;10 mg 44,4 %, p = 0,007) kuin lumelääkeryhmässä (12,9 %). Donepetsiilillä oli positiivinen vaikutus myös tarkkaavuuteen (keskimääräinen ero 5 mg 5,6 pistettä; 95 % luottamusväli 2,5–10,4, p = 0,001; 10 mg keskimääräinen ero 4,8 pistettä; 95 % luottamusväli 2,3–5,3, p = 0,003) ja psykomotoriseen nopeuteen (merkkikoe) 5 mg annoksella (keskimääräinen ero 5 mg 6,9 pistettä; 95 % luottamusväli 3,0–10,2, p < 0,001; 10 mg keskimääräinen ero 3,4 pistettä; 95 % luottamusväli -0,1–7,0, p = 0,057). Sen sijaan sanasujuvuuden testeissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja aktiivi- ja lumelääkeryhmien välillä.
Potilaiden yleisvaikutelmaa arvioitiin CIBIC-plus-asteikolla (Clinician's Interview Based Impression of Change plus Caregiver Input), joka on 7-portainen arviointiasteikko merkittävästä kohenemisesta merkittävään heikentymiseen. Niiden tutkittavien osuus, joiden tilassa tapahtui kohenemista (lievä, kohtalainen tai merkittävä koheneminen), oli suurempi donepetsiilin 5 mg:n (71,0 %, p = 0,004) ja 10 mg:n (64,3 %, p = 0,034) ryhmissä kuin lumelääkeryhmässä (33,3 %).
Potilaiden neuropsykiatrisia oireita arvioitiin NPI-plus-asteikolla (Neuropsychiatric Inventory), jossa alkuperäiseen NPI-asteikkoon kuuluvan 10 neuropsykiatrisen oireen lisäksi arvioitiin 2 Lewyn kappale -taudille tyypillistä piirrettä: unihäiriöt ja vireystilan ja tarkkaavuuden vaihtelu. Lisäksi arvioitiin erikseen NPI-2-pistemäärä (sisältäen hallusinaatiot ja vireystilan ja tarkkaavuuden vaihtelun), jotka ovat diagnostisten konsensuskriteereiden ydinpiirteitä. Samoin laskettiin erikseen NPI-4-pistemäärä sisältäen harhaluulot, hallusinaatiot, apatia ja masennus; oireet, joiden oli havaittu olevan keskeisimmät neuropsykiatriset oireet Lewyn kappale -tautia sairastavilla potilailla aiemmassa rivastigmiinillä suoritetussa tutkimuksessa «McKeith I, Del Ser T, Spano P ym. Efficacy of riva...»2.
NPI-plus-pistemäärässä havaittiin vähenemistä (neuropsykiatristen oireiden vähenemistä) 10 mg:n doneptsiiliannoksella verrattuna lumelääkkeeseen (keskimääräinen ero -8,0 pistettä; 95 % luottamusväli -15,8 – -0,9, p = 0,029). Molemmat donepetsiiliannokset vähensivät sekä NPI-2- (5 mg keskimääräinen ero -4,4 pistettä; 95 % luottamusväli -6,8 – -2,0, p < 0,001; 10 mg keskimääräinen ero -4,6 pistettä; 95 % luottamusväli -8,2 – -3,3, p < 0,001) että NPI-4- (5 mg keskimääräinen ero -4,2 pistettä; 95 % luottamusväli -7,3 – -0,4, p = 0,028; 10 mg keskimääräinen ero -5,1 pistettä; 95 % luottamusväli -8,7 – -1,0, p = 0,015) pistemääriä.
Tämän jälkeen laajempia, lumekontrolloituja sokkoutettuja tutkimuksia ei donepetsiilillä ole Lewyn kappale -taudissa tehty.
Kommentit
Havaittu MMSE-pistemäärän ja yleisvaikutelman muutos oli suurempi kuin on aiemmin nähty asetyylikoliiniesteraasin estäjillä Lewyn kappale -taudissa tai Parkinsonin tautiin liittyvässä dementiassa. Havaittu neuropsykiatristen oireiden väheneminen oli selvempää Lewyn kappale -taudille tyypillisissä neuropsykiatrisissa oireissa (NPI-2- ja NPI-4-pistemäärät) kuin koko NPI-10 plus -asteikolla suoritetussa arviossa. Tutkimuksen potilasmäärä oli kohtalaisen pieni, mikä vaikeuttaa tulosten yleistettävyyttä. Myöskään eri donepetsiiliannosten vertaaminen keskenään ei ollut mahdollista. Hoitoaika oli melko lyhyt (12 viikkoa), joten hoidon pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole tietoa.