Takaisin

Tyypin 1 diabetes- ja monipistoshoidon vaikutus HbA1c -tasoon tyypin 1 diabetesta sairastavilla potilailla

Näytönastekatsaukset
Mikko Honkasalo
7.2.2018

Näytön aste: B

Valikoimattomassa tyypin 1 diabetespotilaiden aineistossa insuliinipumppuhoidolla ilmeisesti saavutetaan monipistoshoitoa matalampi HbA1c-taso.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Yeh HC, Brown TT, Maruthur N ym. Comparative effec...»1 vertaili monipistosinsuliinihoidon (MPI) ja insuliinipumppuhoidon (IP) vaikutusta glukoositasapainoon aikuisilla ja lapsuusikäisillä tyypin 1 diabetespotilailla (T1D) sekä aikuisilla tyypin 2 diabetespotilailla (T2D). Lisäksi tutkimus vertaili sormenpäämittauksiin perustuvan glukoosin omaseurannan (OS) ja reaaliaikaisen jatkuvan glukoosiseurannan (JGS) vaikutusta T1D:n ja T2D:n hoitotuloksiin. Hoitotuloksen arviointiin käytettiin HbA1c-arvoja ja hypoglykemioiden esiintymistä. Meta-analyysiin kerättiin RCT-tutkimuksia MEDLINE-, EMBASE- ja Cochrane-tietokannoista. Asetetut kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi kaikkiaan 56 kappaletta. Näistä 33 vertaili MI:tä ja IP:tä, 19 JGS:a ja OS:aa sekä 4 sensoriavusteista pumppua (SAP) ja OS + MPI:tä. IP-hoito oli siis mukana 37 tutkimuksessa.

IP laski merkittävästi enemmän HbA1c-tasoa aikuisten tyypin 1 diabetespotilaiden ryhmässä kuin MPI (ryhmien välinen ero 0,26 %; 95 % luottamusväli 0,19–0,33 %). Eroa hypoglykemioiden esiintyvyydessä ei ollut. Sensoriavusteisen pumpun vaikutus HbA1c-tasoon oli selvästi parempi kuin OS + MPI:n (ryhmien välinen ero 0,68 %; 95 % luottamusväli 0,54–0,81 %). HbA1c:n lasku ei lisännyt hypoglykemiariskiä.

Meta-analyysi sisältää monia rajoitteita (useiden tutkimusten kesto oli lyhyt ja potilasmäärät olivat pieni, hypoglykemioiden määritelmä vaihteli jne.). Meta-analyysi ei myöskään ole aivan tuore (vuodelta 2012).

Tutkimusta voidaan pitää tasokkaana ja se on sovellettavissa myös suomalaiseen aineistoon. Tutkimuksen rahoittaja oli alan laiteteollisuudesta riippumaton taho (Agency for Healthcare Research and Quality).

Tanskalainen tutkimus «Schmidt S, Nørgaard K. Sensor-augmented pump thera...»2 selvitti sensoriavusteiseen insuliinipumppuhoitoon liittyvän HbA1c-tason laskun pysyvyyttä. Aiemmat tutkimukset olivat olleet lyhytkestoisia. Tutkimuksessa oli vain 16 potilasta.

SAP-hoidossa olevilla tyypin 1 diabetespotilailla nopeasti saavutettu merkittävä HbA1c:n lasku (8,7–7,3 %) säilyi koko 3 vuoden seurantajakson ajan ja potilastyytyväisyys pysyi korkeana.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas, mutta aineisto pieni. Tutkimuksessa ei myöskään ollut vertailuryhmää, mikä tutkimusasetelmakin huomioiden heikentää lievästi sen arvoa.
  • Kommentti: Tutkimus paikkaa pidempikestoisena tutkimuksena merkittävää aukkoa, koska hoitomuodon muutokseen liittyy aina tietynlaista innostuneisuutta, jonka tuoman tuloksen kestävyydestä ei voida olla varmoja.

Kirjallisuutta

  1. Yeh HC, Brown TT, Maruthur N ym. Comparative effectiveness and safety of methods of insulin delivery and glucose monitoring for diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med 2012;157:336-47 «PMID: 22777524»PubMed
  2. Schmidt S, Nørgaard K. Sensor-augmented pump therapy at 36 months. Diabetes Technol Ther 2012;14:1174-7 «PMID: 23016516»PubMed