Cliftonin «Clifton GL, Miller ER, Choi SC ym. Lack of effect ...»1 pohjoisamerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa vuodelta 2001 tylpän vaikean aivovamman (GCS 3–8) saaneet aikuiset potilaat (n = 392, ikä 16–65 vuotta) satunnaistettiin joko varhaiseen hypotermiaan tai normotermiaan. Hypotermiassa potilaiden (n = 199) lämpötila jäähdytettiin 33 °C:een 6 tunnin kulutta vammasta, ja heitä pidettiin jäähdytettynä 48 tunnin ajan. Kontrolliryhmässä (n = 193) potilaat pyrittiin pitämään normotermisinä. Päätemuuttujana oli neurologinen selviytyminen (Glasgow Outcome Scale).
Tutkimukseen oli tarkoitus kerätä 500 potilasta, mutta tutkimus keskeytettiin 392 potilaan jälkeen, koska välianalyysi osoitti, ettei ryhmien välillä ollut eroa. Molemmissä ryhmissä huono neurologinen selviytyminen (kuollut, vegetatiivinen tila tai vaikea vammautuminen) oli 57 %:lla potilasta. Varhaisessa hypotermiaryhmässä kuolleisuus oli 28 % ja normotermiaryhmässä kuolleisuus oli 27 %.
Cliftonin toinenkin työ «Clifton GL, Valadka A, Zygun D ym. Very early hypo...»2 oli pohjoisamerikkalainen monikeskustutkimus, jossa tylpän vaikean (GCS 3–8) aivovamman saaneet aikuiset potilaat satunnaistettiin jo sairalaan kuljetuksen aikana tai sairaalan ensiavussa varhaiseen, 2,5 tunnin sisällä vammasta aloitettavaan, hypotermiaan tai normotermiaan. Tutkimuksessa satunnaistettiin 232 potilasta, joista poissulkukriteereiden jälkeen jäljelle jäi 97 potilasta (n = 52 hypotermia ja n = 45 normotermia). Päätemuuttujana oli neurologinen selviytyminen (Glasgow Outcome Scale).
Huono neurologinen selviytyminen (kuollut, vegetatiivinen tila tai vaikea vammautuminen) oli hypotermiaryhmässä 31/52 potilaalla ja normotermiaryhmässä 25/56 potilaalla, suhteellinen riski 1,08; 95 % luottamusväli 0,76–1,53, p = 0,67. Hypotermiaryhmässä potilaita kuoli 12 ja normotermiaryhmässä 8, suhteellinen riski 1,30; 95 % luottamusväli 0,58–2,52, p = 0,52.
Andrewsin eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa «Andrews PJ, Sinclair HL, Rodriguez A ym. Hypotherm...»3 satunnaistettiin tylpän aivovamman saaneita aikuisia potilaita, joilla sedaatiosta ja mekaanisesta ventilaatiosta huolimatta oli korkea kallonsisäinen paine (> 20 mmHg). Potilaat satunnaistettiin 33–35 °C hypotermia- tai standardihoitoon (osmoterapia). Päätemuuttujana oli neurologinen selviytyminen (Extended Glasgow Outcome Score = GOSE).
Tutkimukseen oli tarkoitus kerätä 600 potilasta, mutta vain 387 potilasta satunnaistettiin (n = 195 hypotermia, n = 192 kontrolli). Tutkimus keskeytettiin, koska interventiosta oli potilaille haittaa. Hypotermiassa riski huonoon neurologiseen selviytymiseen (GOSE 1–4) oli 1,53-kertainen (95 % luottamusväli 1,02–2,30, p = 0,04). Hyvä neurologinen toipuminen (GOSE 5–8) oli hypotermiaryhmässä 25,7 % ja normotermiassa 36,5 %, p = 0,03. Hypotermiaryhmässä kuolemanriski oli 1,45-kertainen (95 % luottamusväli 1,01–2,10, p = 0,047).