Takaisin

Vireystilan laskun lääkehoito aivovamman jälkeen

Näytönastekatsaukset
Salla Koponen
29.12.2017

Näytön aste: C

Lääkehoito ei näytä vaikuttavan aivovamman jälkitilaan liittyvään vireystilan laskuun, mutta tutkimusnäyttö on vähäistä.

Cochrane-katsauksessa «Dougall D, Poole N, Agrawal N. Pharmacotherapy for...»1 arvioitiin lääkehoidon vaikuttavuutta aivovamman jälkitilan kognitiivisten oireiden ja vireystilan laskun hoidossa. Katsaus käsitteli kroonisten oireiden lääkehoitoa eli vammautumisesta edellytettiin kuluneen vähintään 12 kuukautta. Katsauksen kirjallisuushaku ulottui joulukuuhun 2014. Meta-analyysin tekeminen ei ollut mahdollista tutkittavien pienen määrän ja tutkimusten heterogeenisuuden takia.

Cochrane-katsaukseen hyväksytyistä neljästä tutkimuksesta kaksi käsitteli vireystilan laskun lääkehoitoa (ja kaksi muuta käsitteli kognitiivisten oireiden lääkehoitoa). Tutkittavien kokonaismäärä oli 57. Ensimmäisessä tutkimuksessa arvioitiin modafiniilia ja toisessa monoamiineja stabiloivaa tutkimuslääkettä, jolla oli dopaminergista ja serotonergista vaikutusta.

Yhdysvalloissa tehdyssä cross-over-tutkimuksessa (N=51) modafiniililla (ad 400 mg/vrk) ei todettu 12 viikon aikana vaikutusta väsyvyyteen tai päiväaikaiseen uneliaisuuteen, joita mitattiin itsearviointilomakkeilla «Jha A, Weintraub A, Allshouse A ym. A randomized t...»2. Ruotsalaiset tutkijat totesivat tutkimuslääke (-)-OSU6162:lla vaikutusta väsyvyyteen neuropsykologisten testien perusteella «Johansson B, Carlsson A, Carlsson ML ym. Placebo-c...»3, mutta Cochrane-katsauksen laatijat kehottivat tulkitsemaan tuloksia varoen tutkittavien pienen määrän (N=6) takia.

Cochrane-katsauksen laatijat totesivat, että tutkimustieto on riittämätöntä lääkehoidon vaikuttavuuden arvioimiseksi aivovammaan liittyvässä kroonisessa vireystilan laskussa.

  • Tutkimuksen laatu: Tasokas
  • Sovellettavuus: Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä tutkimukset on tehty länsimaissa ja diagnostiikan ja tutkimusmenetelmien voidaan olettaa vastaavan suomalaisia käytäntöjä.

Edellä kuvatussa Cochrane-katsauksessa ei ollut mainittu Kaiserin ym. «Kaiser PR, Valko PO, Werth E ym. Modafinil amelior...»4 RCT-tutkimusta modafiniilin (ad 200 mg/vrk) vaikutuksesta väsyvyyteen ja päiväaikaiseen uneliaisuuteen. Sveitsiläisessä tutkimuksessa (N=20) aivovamman vaikeusaste vaihteli lievästä vaikeaan, ja vammautumisesta oli kulunut 1–3 vuotta. Väsyvyyttä ja päiväaikaista uneliaisuutta tutkittiin itsearviointilomakkeilla ja nukahtamislatenssilla MWT (Maintenance of Wakefulness Test) -tutkimuksessa. Kuuden viikon modafiniilihoito lievitti subjektiivisesti arvioituna päiväaikaista uneliaisuutta ja pidensi nukahtamislatenssia. Väsyvyyden suhteen modafiniilin ja plasebon välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: Tasokas
  • Sovellettavuus: Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä kyseessä on eurooppalainen tutkimus ja diagnostiikan ja tutkimusmenetelmien voidaan olettaa vastaavan suomalaisia käytäntöjä.

Cochrane-katsaukseen ei myöskään sisältynyt Mennin ym. «Menn SJ, Yang R, Lankford A. Armodafinil for the t...»5 RCT-tutkimus armodafiniilin (ad 250 mg/vrk) vaikutuksesta aivovamman jälkeiseen uneliaisuuteen. Yhdysvalloissa tehdyssä monikeskustutkimuksessa oli 117 tutkittavaa, mutta vain noin 75 % heistä ehti käydä läpi 12 viikon hoitojakson, kun tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti (lääkkeen toimittaneen sponsorin aloitteesta tutkimuspotilaiden hitaan kertymisen takia). Tutkittavien vammautumisesta oli kulunut 1–10 vuotta, ja lähes kaikkien aivovamma oli lievä. Uneliaisuutta arvioitiin nukahtamislatenssilla MSLT-tutkimuksessa ja itsearviointilomakkeilla. Suurin armodafiniiliannos 250 mg/vrk pidensi nukahtamislatenssia, mutta armodafiniililla ei ollut vaikutusta uneliaisuuteen subjektiivisesti arvioituna.

  • Tutkimuksen laatu: Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti ja tutkimusta voidaan pitää laadultaan kelvollisena.
  • Sovellettavuus: Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä kyseessä on Yhdysvalloissa tehty tutkimus ja diagnostiikan ja tutkimusmenetelmien voidaan olettaa vastaavan suomalaisia käytäntöjä.

Kommentti:

Yhdestäkään lääkeaineesta ei ole riittävää tutkimustietoa aivovamman jälkitilaan liittyvän vireystilan laskun hoidossa. Tutkittavien lukumäärä on ollut yleensä pieni, lopputulosmuuttujan arviointimenetelmät ovat olleet heterogeenisiä ja usein vaikutusta toimintakykyyn ei ole arvioitu. Niissäkin tutkimuksissa, joissa lääkkeellä on ollut vireystilaa parantavaa vaikutusta jollakin mittarilla arvioituna, vireystila ei ole parantunut muilla mittareilla arvioituna.

Kirjallisuutta

  1. Dougall D, Poole N, Agrawal N. Pharmacotherapy for chronic cognitive impairment in traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009221 «PMID: 26624881»PubMed
  2. Jha A, Weintraub A, Allshouse A ym. A randomized trial of modafinil for the treatment of fatigue and excessive daytime sleepiness in individuals with chronic traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 2008;23:52-63 «PMID: 18219235»PubMed
  3. Johansson B, Carlsson A, Carlsson ML ym. Placebo-controlled cross-over study of the monoaminergic stabiliser (-)-OSU6162 in mental fatigue following stroke or traumatic brain injury. Acta Neuropsychiatr 2012;24:266-74 «PMID: 25286991»PubMed
  4. Kaiser PR, Valko PO, Werth E ym. Modafinil ameliorates excessive daytime sleepiness after traumatic brain injury. Neurology 2010;75:1780-5 «PMID: 21079179»PubMed
  5. Menn SJ, Yang R, Lankford A. Armodafinil for the treatment of excessive sleepiness associated with mild or moderate closed traumatic brain injury: a 12-week, randomized, double-blind study followed by a 12-month open-label extension. J Clin Sleep Med 2014;10:1181-91 «PMID: 25325609»PubMed