Oireettoman bakteriurian yhteyttä ennenaikaisen synnytyksen riskiin selvitettiin retrospektiivisessa tutkimuksessa «Sheiner E, Mazor-Drey E, Levy A. Asymptomatic bact...»1 Israelissa. Yhteensä 199 093 naista seulottiin yksisikiöisen raskauden aikana, ja oireeton bakteriuria todettiin 4 890 naisella (2,5 %). Oireisesta virtsatieinfektiosta kärsivät naiset jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kansallisen ohjeistuksen mukaan oireeton bakteriuria hoidettiin mikrobilääkkeellä. 13,3 % naisista, joilla todettiin oireeton bakteriuria, ja 7,6 % virtsaviljelykielteisistä naisista synnytti ennenaikaisesti (OR 1,9; 95 % luottamusväli 1,7–2,0; p < 0,001). Myös pienipainoisen vastasyntyneen (< 2 500 g) riski oli suurempi naisilla, joilla todettiin oireeton bakteriuria (OR 1,8; 95 % luottamusväli 1,6–2,0; p < 0,001).
Oireettomaan bakteriuriaan näytti liittyvän merkittävä ennenaikaisen synnytyksen riski myös silloin, kun mahdolliset sekoittavat tekijät, kuten äidin ikä, raskauskomplikaatiot ja sikiön kasvuhäiriö, otettiin huomioon. Oireettomalla bakteriurialla ei kuitenkaan todettu yhteyttä perinataalimortaliteettiin.
Kommentti: Tulosten tulkintaa haittaa se, että ohjeistuksen mukaan oireeton bakteriuria hoidettiin mikrobilääkkeellä, mutta lääkkeiden käyttöä ei raportoitu.
Systemaattisessa katsauksessa «Smaill FM, Vazquez JC. Antibiotics for asymptomati...»2 selvitettiin raskaudenaikaisen oireettoman bakteriurian mikrobilääkehoidon tehoaa äidin pyelonefriitin sekä ennenaikaisen synnytyksen ja vastasyntyneen pienipainoisuuden ehkäisyssä. Katsaukseen otettiin mukaan kaikki Cochrane Pregnancy and Childbirth Group´s Register:ssä ennen maaliskuuta 2015 julkaistut kontrolloidut tutkimukset, joissa verrattiin mikrobilääkehoitoa joko lumehoitoon tai hoitamatta jättämiseen oireettomilla raskaana olevilla naisilla, joilla oli todettu bakteriuria. Mukaan otettiin 14 tutkimusta, joihin oli osallistunut lähes 2 000 naista. Valtaosa tutkimuksista oli tehty Pohjois-Amerikassa, Brittein saarilla tai Australiassa 1960-luvulla. Tutkimuksissa käytetyt mikrobilääkkeet ja hoidon kesto vaihtelivat suuresti eivätkä aina vastanneet nykysuosituksia.
Mikrobilääkehoito vähensi merkittävästi äidin pyelonefriitin riskiä (RR 0,23; 95 % luottamusväli 0,13–0,41; 11 tutkimusta, 1 923 naista). Mikrobilääkehoito näytti vähentävän myös ennenaikaisen synnytyksen (RR 0,27, luottamusväli 0,11–0,62; 2 tutkimusta, 242 naista) ja vastasyntyneen pienipainoisuuden riskiä (RR 0,64, luottamusväli 0,45–0,93; 6 tutkimusta, 437 naista), mutta näytön laatu arvioitiin huonoksi.
Kommentti: Meta-analyysissa käsitellyt tutkimukset olivat varsin heterogeenisiä eivätkä käytetyt hoidot vastaa nykykäytäntöä.
Hoidetun ja hoitamattoman oireettoman bakteriurian merkitystä raskauden kululle selvitettiin prospektiivisesti monikeskuskohorttitutkimuksessa «Kazemier BM, Koningstein FN, Schneeberger C ym. Ma...»3 Alankomaissa. Yhteensä 5 132 oireetonta naista seulottiin vuosien 2011–2013 aikana yksisikiöisen raskauden kestettyä 16–22 viikkoa. Bakteriuria todettiin 255 naisella. Näistä 163 naista ei saanut hoitoa ja 85 naista satunnaistettiin saamaan joko nitrofurantoiinihoitoa (n = 40) tai lumelääkettä (n = 45) kaksoissokkoutetussa asetelmassa.
Lumehoidettujen tai hoitoa saamattomien virtsaviljelypositiivisten naisten (n = 208) pyelonefriitin riski oli merkittävästi suurempi kuin virtsaviljelynegatiivisten (n = 4 035) äitien riski (2,4 vs. 0,6 %; adjustoitu OR 3,9; 95 % luottamusväli 1,4–11,4). Lumehoidettu tai hoitamaton oireeton bakteriuria ei lisännyt ennen raskausviikkoa 34 (1,0 vs. 1,3 %; adjustoitu OR 0,7; 95 % luottamusväli 0,2–2,8) tai 37 tapahtunutta synnytystä (5,3 vs. 5,1 %; adjustoitu OR 1,0; 95 % luottamusväli 0,6–1,9).
Yksikään (0 %) nitrofurantoiinihoitoa saanut äiti ei sairastunut pyelonefriittiin verrattuna 2,4 % lumehoidon saaneista tai hoitamatta jääneistä virtsaviljelypositiivisista naisista, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä (riskiero -2,4 %; 95 % luottamusväli -19,2–14,5). Nitrofurantoiinihoito ei myöskään vaikuttanut ennen raskausviikkoa 34 (2,5 vs. 1,0 %; riskiero 1,5 %; 95 % luottamusväli -15,3–18,5) tai 37 tapahtuneen synnytyksen riskiin (5,0 vs. 5,3 %; riskiero -0,3 %; 95 % luottamusväli -17,2–16,7). Tutkimus lopetettiin kesken, koska ensisijaisen päätetapahtuman (pyelonefriitti tai synnytys ennen raskausviikkoa 34 tai molemmat) esiintyvyys oli odotettua vähäisempi.
Kommentti: Kohorttitutkimuksen laatu oli hyvä, interventiotutkimuksen potilasmäärä oli pieni ja tilastollinen voima heikko.
Kommentit
Oireettomaan bakteriuriaan liittyy suurentunut pyelonefriitin riski, johon näyttää liittyvän suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski. Vaikuttaa siltä, että oireettoman bakteriurian mikrobilääkehoito vähentää pyelonefriitin riskiä ja saattaa vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Näyttöä raskaudenaikaisen oireettoman bakteriurian seulonnan tehokkuudesta ei kuitenkaan ole «Kazemier BM, Koningstein FN, Schneeberger C ym. Ma...»3, «Angelescu K, Nussbaumer-Streit B, Sieben W ym. Ben...»4.