4 yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Hawkins JD, Brown EC, Oesterle S ym. Early effects...»1, «Hawkins JD, Oesterle S, Brown EC ym. Youth problem...»2, «Hawkins JD, Oesterle S, Brown EC ym. Sustained dec...»3, «Oesterle S, Hawkins JD, Kuklinski MR ym. Effects o...»4 selvitettiin yhteisöllisen Communities that care -intervention vaikutusta nuorten käytöshäiriöoireilun ehkäisyssä. Interventiossa kunnat saivat lisäksi tukea 5 vuoden ajan. Yhteisöt (kunnat) ottivat käyttöön valitsemiinsa riskitekijöihin 1–5 ehkäisevää interventio-ohjelmaa, jotka sisälsivät kaikille suunnattuja koulu-, perhe- ja yhteisö- (community based) ohjelmia sekä kohonneessa käytöshäiriön riskissä oleville suunnattuja koulu- ja yhteisöohjelmia.
Tutkimuksiin osallistui 24 kuntaa, ja kaikissa käytettiin samaa aineistoa. Osallistuneet kunnat olivat pienehköjä (1 500–50 000 asukasta). Nämä jaettiin kaltaistettuihin pareihin, jotka satunnaistettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Kontrolliryhmien kunnat eivät saaneet erityistä koulutusta tai tukea. Tutkimukseen pyydettiin osallistumaan kuntien 5. luokan oppilaiden perheet, joista 76 % suostui tutkimukseen (n = 4 420 oppilasta). Tutkimusten aikana oli 9 mittauskertaa. 91 % osallistuneista oli mukana myös viimeisellä mittauskerralla.
Tutkimuksissa mittarina käytettiin nuorille tehtyä kyselyä, jossa kysyttiin, olivatko he osallistuneet erilaisiin väkivaltaisiin tai rikollisiin tekoihin, sekä kysyttiin myös heidän päihteidenkäytöstään viimeisen vuoden aikana. Koska tutkimuksessa satunnaistettiin kuntia eikä oppilaita, intervention vaikutus mitattiin interventio- ja kontrolliryhmiin kuuluvien kuntien keskiarvojen mukaan. Kunnat vakioitiin ennen interventiota mitattujen oppilaita ja kuntia koskevien taustamuuttujien perusteella.
2 vuoden seurannassa «Hawkins JD, Brown EC, Oesterle S ym. Early effects...»1intervention havaittiin merkitsevästi vähentävän oppilaiden todennäköisyyttä ryhtyä rikollisiin tekoihin (ES = 0,24, p < 0,05), mutta vaikutusta päihteidenkäyttöön ei havaittu verrattuna kontrolliryhmään.
6 vuoden seurannassa «Hawkins JD, Oesterle S, Brown EC ym. Youth problem...»2 interventiolla havaittiin merkitsevä vaikutus alkoholin ja tupakan käyttöön. 10. luokalla interventioryhmän oppilailla oli 38 % pienempi todennäköisyys (p < 0,05) käyttää alkoholia ja 45 % pienempi todennäköisyys (p < 0,05) tupakoida verrattuna kontrolliryhmään. Interventioryhmän oppilaiden todennäköisyys tehdä rikollisia tekoja oli 21 % pienempi (p < 0,05) verrattuna kontrolliryhmään.
7 vuoden seurannassa «Hawkins JD, Oesterle S, Brown EC ym. Sustained dec...»3 interventiokunnissa asuneet oppilaat tupakoivat vähemmän todennäköisesti (RR 0,79; 95 % luottamusväli 0,64–0,99) ja tekivät vähemmän todennäköisesti väkivaltaisia tekoja (RR 0,75; 95 % luottamusväli 0,58–0,97) kuin kontrollikuntien oppilaat. Huumeiden tai alkoholin käytössä taikka rikollisten tekojen todennäköisyydessä ei havaittu eroja interventio- ja kontrolliryhmien välillä.
9 vuoden seurannassa «Oesterle S, Hawkins JD, Kuklinski MR ym. Effects o...»4 arvioitiin intervention vaikutusta erikseen miehiin ja naisiin ja havaittiin, että sillä oli merkitsevä vaikutus miesten elinaikaiseen ja mittauksen aikaiseen rikolliseen käyttäytymiseen (RR 1,333; 95 % luottamusväli 1,055–1,684), mutta ei naisten eikä koko otoksen. Sillä ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta päihdeongelmiin, masentuneisuuteen, itsetuhoisuuteen, koulutukseen kiinnittäytymiseen tai riskialttiiseen seksuaaliseen käyttäytymiseen.