Takaisin

Mirtatsapiini paniikkihäiriön hoidossa

Näytönastekatsaukset
Esa Leinonen
7.1.2019

Näytön aste: C

Mirtatsapiinin tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.

Ribeiro ym. «Ribeiro L, Busnello JV, Kauer-Sant'Anna M ym. Mirt...»1 vertasivat mirtatsapiinia (annos hoidon lopussa: 18,3 + 1,3 mg/vrk) ja fluoksetiinia (14,0 + 1,0 mg/vrk) sokkoutetussa, satunnaistetussa asetelmassa 8 viikon tutkimuksessa 27 potilaalla (22 potilasta mukana tutkimuksen lopussa). Paniikkikohtausten lukumäärällä, HAS-asteikolla tai Sheehanin fobia asteikolla arvioituna hoitoryhmien välillä ei ilmennyt eroa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Montanes-Rada ym. «Montañés-Rada F, De Lucas-Taracena MT, Sánchez-Rom...»2 vertasivat avoimessa tutkimuksessa mirtatsapiinia (30 mg/vrk) ja paroksetiinia (20–30 mg/vrk) paniikkihäiriön hoidossa 8 viikon tutkimuksessa (n = 62). Tutkimuksessa paniikkikohtaukset vähenivät mirtatsapiiniryhmässä 3/vko (3–4) – 0/vko (0–1,5) ja paroksetiiniryhmässä 3 (3–6) – 0 (0–0). Painon nousua tapahtui useammin mirtatsapiiniryhmässä (50 vs. 7,7 %) ja pahoinvointia ja parestesioita paroksetiiniryhmässä (69,2 vs. 14,3 %). Tutkimuksen lopussa 77 % potilaista mirtatsapiiniryhmässä ja 73 % paroksetiiniryhmässä oli vapaita paniikkikohtauksista. Pisteet BAI-asteikolla laskivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän 3 viikon hoidon jälkeen mirtatsapiiniryhmässä kuin paroksetiiniryhmässä (30,2–12,8 vs. 30,4–18,5, p < 0,05). Kirjoittajat päättelivät mirtatsapiinin vaikuttaneen nopeammin. 2 potilasta mirtatsapiiniryhmässä keskeytti painonnousun ja 1 potilas paroksetiiniryhmässä ruuansulatuskanavan oireiden ja tehon puutteen vuoksi).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Boshuisen ym. «Boshuisen ML, Slaap BR, Vester-Blokland ED ym. The...»3 tutkivat mirtatsapiinia 28 paniikkihäiriöpotilaalla 15 viikon avoimessa, kontrolloimattomassa asetelmassa. Tutkimus alkoi 3 viikon mittaisella lumehoidolla (yksöissokko), jonka jälkeen mirtatsapiinihoito aloitettiin 23 potilaalle. 19 potilasta jatkoi tutkimuksen loppuun. Mirtatsapiiniannos tutkimuksen aikana oli keskimäärin 36,3 mg/vrk (15–60). Tutkimuksen lopussa 73,4 % potilasta katsottiin respondereiksi (ei täyteen mittaan kehittyneitä paniikkikohtauksia viikon aikana) ja 63 % oli täysin kohtauksettomia. HAM-A-pisteet laskivat tilastollisesti merkitsevästi (17,1–10,3, p < 0,01). 43,5 % potilasta raportoi ruokahalun lisääntymistä, 26 % painonnousua ja 39 % hoidon alkuvaiheessa uneliaisuutta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Sarchiapone ym. «Sarchiapone M, Amore M, De Risio S ym. Mirtazapine...»4 raportoivat 45 paniikkihäiriöpotilaan avoimen 3 kuukauden sarjan (11 potilaalla komorbidi masennustila). Mirtatsapiiniannos oli kaikilla 30 mg/vrk. Tutkimuksen lopussa 92 % katsottiin respondereiksi (50 % alenema PDSS-asteikolla). Paniikkihäiriön ydinoireet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi jo 2 ensimmäisen hoitoviikon aikana. Paniikkikohtausten lukumäärä väheni tutkimusaikana 4,4/vko – 0,4/vko. 17,8 % potilaista raportoi uneliaisuutta ja 15,6 % painonnousua.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kirjallisuutta

  1. Ribeiro L, Busnello JV, Kauer-Sant'Anna M ym. Mirtazapine versus fluoxetine in the treatment of panic disorder. Braz J Med Biol Res 2001;34:1303-7 «PMID: 11593305»PubMed
  2. Montañés-Rada F, De Lucas-Taracena MT, Sánchez-Romero S. Mirtazapine versus paroxetine in panic disorder: an open study. Int J Psychiatry Clin Pract 2005;9:87-93 «PMID: 24930788»PubMed
  3. Boshuisen ML, Slaap BR, Vester-Blokland ED ym. The effect of mirtazapine in panic disorder: an open label pilot study with a single-blind placebo run-in period. Int Clin Psychopharmacol 2001;16:363-8 «PMID: 11712626»PubMed
  4. Sarchiapone M, Amore M, De Risio S ym. Mirtazapine in the treatment of panic disorder: an open-label trial. Int Clin Psychopharmacol 2003;18:35-8 «PMID: 12490773»PubMed