Carlbring ym. tutkimus «Carlbring P, Nilsson-Ihrfelt E, Waara J ym. Treatm...»1: Yksilöllinen kasvotusten toteutettu 10 viikon CBT vs. iCBT (self-help) paniikkihäiriöpotilailla. Rekrytointi lehti-ilmoituksilla, N = 49, ikä 35,8 vs. 34,2 vuotta, naisia 75 vs. 68 %. iCBT 10 moduulia, 25 sivua/moduuli, kotitehtäviin kuului biblioterapiaa, esseitä ja tehtäviä, joihin sai terapeutilta palautteen sähköpostilla, käytetty aika/potilas keskimäärin 150 minuuttia. Kasvotusten toteutetussa terapiassa 10 x 45–60 minuuttia + kotitehtävät. Useita mittareita SCID:n lisäksi, hoidon jälkeen 67–80 %:lla ja 1 vuoden seurannassa 88–92 %:lla ei paniikkihäiriötä (erot eivät merkitseviä). Useimmat olivat tyytyväisiä hoitoon, mutta kokivat työskentelytahdin liian kireäksi. iCBT-ryhmästä 28 % suoritti kaikki moduulit 10 viikon aikana (saivat moduulit käyttöönsä myöhemmin, ja kaikki olivat niitä käyttäneet (ilman ohjausta) seuranta-aikana).
Kiropoulos ym. tutkimus «Kiropoulos LA, Klein B, Austin DW ym. Is internet-...»2: iCBT vs. yksilöllinen kasvotusten toteutettu CBT paniikkihäiriöpotilailla. Rekrytointi ilmoituksilla lehdissä ja mielenterveys-web-sivustoilla.12 viikon ohjelma, 1 moduuli/viikko psykologin yhteys sähköpostilla. CBT-ryhmässä 1 tunti/viikko + viikoittainen lukutehtävä. N = 86, ikä keskiarvo 39 vuotta, naisia 72 %. Agorafobia 59 % vs. 57 % osallistujista paniikkihäiriön lisäksi.
Useilla asteikoilla (ADIS-IV, PDSS, ASP, DASS, ACQ, BVS, QOL, TCS) molemmissa ryhmissä merkitsevä paraneminen paniikkihäiriössä ja elämän laadussa. Ei merkitseviä eroja ryhmien välillä. Arvioitiin myös terapian hyväksyttävyyttä (acceptability) erillisellä kyselyllä. Molempiin terapiamuotoihin oltiin tyytyväisiä, mutta kasvotusten tapahtuneessa terapiassa erityisesti kommunikointi terapeutin kanssa koettiin tyytyväisyyttä lisäävänä. Terapian keskeyttäneiden välillä ei ollut eroa, 10,9 % (5/46) iCBT, 5 % (2/40) CBT, p > 0,05.