Koivuallergian pistossiedätyksen (Alutard) tehoa ja turvallisuutta astman ja allergisen nuhan hoitoon tutkittiin satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Bødtger U, Poulsen LK, Jacobi HH ym. The safety an...»1 35 aikuisella, joista 14:llä oli oman ilmoituksen perustella kausiluonteisia astmaoireita siitepölyaikaan. Astmadiagnoosia ei varmistettu puhalluskokein. Spirometria oli normaali siitepölyajan ulkopuolella.
1 vuoden hoidon jälkeen astmaoireiden mediaani oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi aktiivihoidon (n = 7) ryhmässä (0, vaihteluväli 0–13) kuin lumeryhmässä (n = 7) (1, vaihteluväli 0–15) (p < 0,03). Avaavan astmalääkkeen tarve ei eronnut ryhmien välillä.
Koivuallergian pistossiedätyshoidon (Alutard) tehoa allergia- ja astmaoireisiin sekä allergia- ja astmalääkityksen tarpeeseen tutkittiin satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Arvidsson MB, Löwhagen O, Rak S. Effect of 2-year ...»2 49 aikuisella. 2 vuoden kestoisen tutkimuksen läpikäyneistä 22 kuului siedätysryhmään ja 24 lumeryhmään. Kaikilla tutkittavilla oli varmistettu koivuallergia ihotestein, spesifein IgE-määrityksin ja silmäaltistuskokeen perusteella. 18 tutkittavalla oli astmaoireita ja edeltävän siitepölykauden aikana avaavan astmalääkityksen tarvetta.
Siedätystä saaneiden allergia- ja astmaoireiden yhteenlasketut oirepisteet olivat merkitsevästi pienemmät sekä 1. (p = 0,05) että 2. siitepölykautena (p = 0,005). Lumeryhmään kuuluvat tarvitsivat molempina siitepölykausina merkitsevästi enemmän oirelääkitystä (allergia- ja astmalääkitys) kuin siedätysryhmään kuuluneet (p = 0,004 molempina kausina).