Takaisin

Maapähkinäsiedätyksen pitkäaikaisteho lapsipotilailla

Näytönastekatsaukset
Mikael Kuitunen
14.8.2019

Näytön aste: A

Maapähkinäsiedätyksen jälkeisestä pitkäaikaisesta sietokyvystä (toleranssi) maapähkinälle ei ole osoitusta.

Maapähkinäallergia on yleinen ja pysyvä allergia, ja siihen liittyy usein anafylaksia. Ainoa hoitokeino on ollut välttäminen. Maapähkinäsiedätys on mahdollinen hoitovaihtoehto.

Cochrane-katsauksessa «Nurmatov U, Venderbosch I, Devereux G ym. Allergen...»1 tutkittiin oraalisen maapähkinäsiedätyksen tehoa ja turvallisuutta IgE-välitteistä maapähkinäallergiaa sairastavilla lapsilla ja aikuisilla. 14 yleisimmästä tietokannasta suoritettiin haku 1/2012 saakka. Mukaan hyväksyttiin RCT-tutkimukset, joissa verrattiin aktiiviryhmää lumeryhmään tai välttämiseen. 1 pieni tutkimus, jossa valikoitiin 19 lasta (ikä 1–16 vuotta) interventio- ja 9 lumeryhmään, joista oli ensin poistettu vaikeaa astmaa sairastavat ja anafylaksian saaneet lapset. Vastemuuttujana oli kaksoissokkoaltistus. 3 lasta sai haittavaikutuksia ja keskeytti.

Kaikki 16 lasta sietivät 5 g = 20 maapähkinää ilman oireita, kun lumeryhmä sieti 280 mg (0–1 900 mg), ennen kuin oireita ilmeni. Haittavaikutuksia ilmeni paljon: 47 %:lla oli merkittäviä oireita, ja kaikki saivat niihin antihistamiinia ja 2 adrenaliinia.

Tutkijat totesivat, että desensitisaatio maapähkinälle on mahdollinen, mutta haittavaikutukset ovat hyvin yleisiä, vaikka useimmilla ne olivat lieviä. Pitkäaikaisseurantadataa siedätyksen jälkeen ei ollut. Haittavaikutusten ja puutteellisen pitkäaikaistehon vuoksi maapähkinäsiedätystä ei voida suositella hoitomuodoksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Maapähkinäallergia ei ole vielä Suomessa niin yleinen.

Tutkijat ovat aiemmin raportoineet kielenalussiedätyksen (SLIT) lyhytaikaista tehoa maapähkinäallergian hoidossa. Tässä «Burks AW, Wood RA, Jones SM ym. Sublingual immunot...»2 raportoitiin 3 vuoden seurantatuloksia. Loppumuuttujina olivat 1) osuus lapsista, jotka vastasivat hoitoon 2 vuoden kohdalla eli käyttivät 5 g maapähkinäjauhetta tai 10-kertaisen määrän lähtötilanteen sietokyvystä, 2) osuus lapsista, jotka olivat saavuttaneet desensitisaation 3 vuoden kohdalla, 3) osuus lasten pidemmästä sietokyvystä 3 vuoden kohdalla ja 4) turvallisuusnäkökohdat. Hoidon tehoa arvioitiin 40 potilaalla (ikä 12–40 vuotta), joille tehtiin maapähkinäaltistus 10 g:n maapähkinäjauholla 2 ja 3 vuoden SLIT-hoidon jälkeen. 3 vuoden kohdalla SLIT keskeytettiin 8 viikoksi, jonka jälkeen altistettiin 10 g:lle maapähkinävoita, jotta voitiin arvioida desensitiosaatiota. 98 % annoksista aiheutti vain suun ja nielun haittavaikutuksia eikä vakavia reaktioita ilmennyt. Yli 50 % keskeytti hoidon.

Tutkimuksen päättyessä 4/37 (10,8 %) SLIT-hoidetuista sieti 10 g maapähkinäjauhetta ja oli saavuttanut pitkittyneen desensitisaation. Useimmat potilaat keskeyttivät hoidon, ja vain 10,8 % saavutti pidentyneen desensitisaation.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: SLIT.

Tutkimuksessa selviteltiin «Narisety SD, Frischmeyer-Guerrerio PA, Keet CA ym....»3 maapähkinäsiedätyksen turvallisuutta ja tehoa (SLIT ja OIT). RCT-tutkimuksessa maapähkinäallergikot saivat aktiivi-SLIT/lume-OIT tai aktiivi-OIT/lume-SLIT. Annoksia nostettiin ad 3,7 mg/vrk (SLIT) tai 2 g OIT, ja henkilöt altistettiin uudelleen 6 ja 12 kuukauden ylläpitovaiheen jälkeen. Sokkoutuksen purkamisen jälkeen jatkettiin avoimesti siedätystä 6 kuukauden ajan. Potilaat, jotka eivät saaneet oireita 12 tai 18 kuukauden kohdalla, siirtyivät maapähkinävälttämisdieetille 4 viikoksi, jonka jälkeen heidät altistettiin. 21 lasta, ikä 7–13 vuotta, satunnaistettiin. 5 (24 %) keskeytti sokkoutetussa vaiheessa. 16 muuta sieti 10 kertaa suurempia annoksia maapähkinää 12 kuukauden kohdalla. Annosten sieto oli merkittävästi korkeampi aktiivi-OIT-ryhmässä (141- vs. 22-kertainen, p = 0,01). Haittavaikutukset olivat yleisesti lieviä ja yleisempiä OIT-ryhmässä (p < 0,001). Heillä oli myös keskivaikeita reaktioita, jotka vaativat lääkehoitoa. 4 potilaalla (25 %) oli pitkittynyt desensitisaatiostatus tutkimuksen lopussa.

OIT oli ylivoimaisesti tehokkaampi, mutta sen yhteydessä ilmeni merkitsevästi enemmän haittavaikutuksia, ja vain pienelle osalle maapähkinäallergisista lapsista kehittyi pidempiaikainen desensitisaatio.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: SLIT vs. OIT.

Tutkimuksen «Vickery BP, Scurlock AM, Kulis M ym. Sustained unr...»4 tavoitteena oli selvittää, aiheuttaako maapähkinä-OIT pitkäkestoisen desensitisaation sen jälkeen, kun OIT lopetetaan. 1–16 vuoden ikäisiä lapsia hoidettiin maapähkinä-OIT:llä 5 vuotta. Annosta nostettiin asteittain 4 g:aan maapähkinää. Loppumuuttuja oli maapähkinän sietokyky 5 g:n kaksoissokkoaltistuksessa.

39 osallistuneesta 24 (61,5 %) toteutti protokollan, ja heistä 12 (50 %) sieti maapähkinää 1 kuukausi OIT-tauon jälkeen. Heidän tulkittiin saavuttaneen pitkäkestoisen desensitisaation, ja maapähkinä lisättiin heidän ruokavalioonsa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: 1 kuukauden OIT-tauko on lyhyt.

Kirjallisuutta

  1. Nurmatov U, Venderbosch I, Devereux G ym. Allergen-specific oral immunotherapy for peanut allergy. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD009014 «PMID: 22972130»PubMed
  2. Burks AW, Wood RA, Jones SM ym. Sublingual immunotherapy for peanut allergy: Long-term follow-up of a randomized multicenter trial. J Allergy Clin Immunol 2015;135:1240-8.e1-3 «PMID: 25656999»PubMed
  3. Narisety SD, Frischmeyer-Guerrerio PA, Keet CA ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study of sublingual versus oral immunotherapy for the treatment of peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2015;135:1275-82.e1-6 «PMID: 25528358»PubMed
  4. Vickery BP, Scurlock AM, Kulis M ym. Sustained unresponsiveness to peanut in subjects who have completed peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2014;133:468-75 «PMID: 24361082»PubMed