Takaisin

Ruokasiedätys ja oirekynnys tietyille ruoka-aineille

Näytönastekatsaukset
Mikael Kuitunen
14.8.2019

Näytön aste: B

Oraalinen ruokasiedätys ilmeisesti nostaa oirekynnystä (desensitisaatio) tietyille ruoka-aineille IgE-välitteistä ruoka-allergiaa sairastavilla potilailla siedätyksen aikana mutta ei siedätyksen jälkeen.

EAACI laatii ohjeet allergeenisiedätyshoidolle (allergen immunotherapy, AIT) IgE-välitteisessä allergiassa.

Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Nurmatov U, Dhami S, Arasi S ym. Allergen immunoth...»1 haki 9 tietokannasta satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT) ja ei-RCT-tutkimukset arvioimaan AIT:n tehoa, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta. 1 814 julkaisusta 31 täytti kriteerit, 25 RCT ja 6 ei-RCT, yhteensä 1 259 potilasta. Valtaosa oli oraalista immunoterapiaa (OIT) ja tehty lapsilla. 27 tutkimusta arvioi oirekynnystä ja 8 pysyvämpää sietokykyä siedätyksen jälkeen.

Meta-analyysi osoitti desensitisaation (RR 0,16; 95 % luottamusväli 0,10–0,26) mutta ei pysyvää sietokykyä (RR 0,29; 95 % luottamusväli 0,08–1,13). 1 tutkimus raportoi elämänlaatua eikä osoittanut vertailtavaa tulosta OIT:n ja kontrolliryhmän välillä. Allergisen yleisreaktion saamisen riski oli AIT-ryhmässä lisääntynyt. Vielä voimakkaammin lisääntyivät AIT-ryhmässä paikallisreaktioiden riski. Yksikään tutkimus ei raportoinut kustannustehokkuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Systemaattinen katsaus tasokas, yksittäiset tutkimukset heikkolaatuisia.

Systemaattisessa katsauksessa «Nurmatov U, Devereux G, Worth A ym. Effectiveness ...»2 arvioitiin interventiotutkimuksia 11 kliinisen tutkimuksen kansainvälisestä tietokannasta. 1 152 tutkimuksesta valikoitui 21 tutkimusta (18 RCT:tä ja 3 CT:tä). Meta-analyysi osoitti merkittävästi pienemmän riskin reaktioihin kyseiselle ruoka-aineelle niillä, jotka hoidettiin OIT:lla: RR 0,21; 95 % luottamusväli 0,12–0,38. Turvallisuusdata yhdistettiin, ja tuloksissa osoitettiin lisääntynyt paikallisreaktioiden riski (suu, nielu ja suolisto) hoitoryhmässä: RR 1,47; 95 % luottamusväli 1,11–1,95. Vaikeiden yleisreaktioiden riski oli ei-merkitsevästi lisääntynyt: 1,08; 95 % luottamusväli 0,97–1,19.

Oirekynnys nousee (desensitisaatio) siedätyshoidon aikana, mutta hoidon pitkäaikaisesta turvallisuudesta, tehosta tai kustannusvaikuttavuudesta ei ole näyttöä. Hoitoa ei pidä tarjota tutkimusprotokollien ulkopuolella.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolera...»3 tutkittiin OIT:n tehoa verrattuna välttämisruokavalioon toleranssin kehittymisen kannalta 0–18 vuoden ikäisillä lapsilla IgE-välitteisessä ruoka-allergiassa. Data etsittiin Medlinesta, Embasesta ja kaikista EBM-katsauksista vuoteen 2009. RCT:t hyväksyttiin, mikäli lapsilla oli kaksoissokkoaltistuksessa todettu IgE-välitteinen ruoka-allergia ennen satunnaistamista, ja siinä verrattiin hoidon jälkeistä toleranssia kaksoissokkoaltistuksella. 3 tutkimusta täyttivät kriteerit, ja 2 tutkimuksessa allergia väheni arvioituna kaksoissokkoaltistuksella OIT:n jälkeen verrattuna kontrolliryhmään. Meta-analyysissä havaittiin matalampi RR allergialle OIT:n jälkeen, mutta ero ei ollut merkitsevä.

OIT:tä ei voida suositella rutiiniksi hoitomuodoksi toleranssin induktioon IgE-välitteisessä ruoka-allergiassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Nurmatov U, Dhami S, Arasi S ym. Allergen immunotherapy for IgE-mediated food allergy: a systematic review and meta-analysis. Allergy 2017;72:1133-1147 «PMID: 28058751»PubMed
  2. Nurmatov U, Devereux G, Worth A ym. Effectiveness and safety of orally administered immunotherapy for food allergies: a systematic review and meta-analysis. Br J Nutr 2014;111:12-22 «PMID: 23945022»PubMed
  3. Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolerance induction in food allergic children: is oral desensitisation more effective than allergen avoidance?: a meta-analysis of published RCTs. Arch Dis Child 2011;96:259-64 «PMID: 20522461»PubMed