Al-Karawi ja Jubair selvittivät vuonna 2016 julkaistussa meta-analyysissaan «Al-Karawi D, Jubair L. Bright light therapy for no...»1 kirkasvalohoidon tehoa muussa kuin vuodenaikaan liittyvässä masennuksessa (ns. non-seasonal depression). Useaan eri tietokantaan tehdyt haut ulottuivat joulukuuhun 2015. Sisäänottokriteereinä edellytettiin muu muassa kontrolloitua koeasetelmaa, validina pidettyä lumehoitomenetelmää ja vähintään tyydyttäväksi luokitettua laadunarviointimittarilla tehtyä arviointia. Tutkimukseen hyväksyttiin sekä uni- että bipolaaridepressiota sairastavia potilaita. Sisäänottokriteerit täytti 9 tutkimusta (419 potilasta; joista 211 sai kirkasvalohoitoa ja 208 lumehoitoa). Kirkasvalohoidon todettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän kuin lumehoidon vähentävän depressio-oireita (SMD -0,62, 95 % luottamusväli -0,88 ( -0,35; P < 0,001, I2 = 37 %). Alaryhmäanalyyseista ilmeni, että kirkasvalohoito oli tehokasta erityisesti silloin, kun sitä annosteltiin 2(5 viikon ajan (SMD -0,78, 95 % luottamusväli -1,05 ( -0,51; P < 0,001, I2 = 0 %) ja monoterapiana (SMD -0,71, 95% luottamusväli -1,00 ( -0,43; P < 0,001, I2 = 18 %). Kirjoittajat arvioivat meta-analyysiin sisällytettyjen tutkimusten heterogeenisuuden olleen kohtalaista. Lisäksi he kiinnittivät huomiota siihen, että osallistujien sokkouttaminen ei ollut aina tutkimuksissa riittävää, koska lumehoidon suunnittelu kirkasvalohoitotutkimuksissa voi olla ongelmallista. Tietyissä tutkituissa alaryhmissä otoskoko oli ollut pieni, ja hoidon pitkäaikaisvaikutuksia ei ollut selvitetty.
Perera ym. selvittivät vuonna 2016 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Perera S, Eisen R, Bhatt M ym. Light therapy for n...»2 kirkasvalohoidon tehoa muussa kuin vuodenaikamasennuksessa. Sisäänottokriteerien mukaisesti valittuja RCT-tutkimuksia haettiin syyskuuhun 2015 ulottuvalla laajalla kirjallisuushaulla. Tutkimuksissa verrattiin kirkasvalohoitoa eri muodoissaan inaktiiviseen lumehoitoon/kontrolliryhmään. Ensisijaisesti arvoitiin masennusoireita, ja alaryhmäanalyyseillä arvioitiin muun muassa kirkasvalohoidon tehoa ainoana hoitona tai muun hoidon yhteydessä sekä kirkasvalohoidon antoajankohtaa. Tutkijat arvioivat myös hoidon haittavaikutuksia. Yksittäisten tutkimusten harhan mahdollisuutta arvioitiin Cochrane-menetelmällä, ja näytön asteen laatua GRADE-arvioinnilla. Meta-analyysiin sisällytettiin 20 RCT-tutkimusta, joissa oli 881 potilasta (456 kirkasvalohoitoryhmässä ja 425 lumehoitoryhmässä). Viidessä tutkimuksessa oli tutkittu myös bipolaaridepressiota sairastavia potilaita. Kirkasvalohoidon todettiin olevan kontrollihoitoon verrattuna tehokasta (SMD -0,41, 95 % luottamusväli -0,64 (-0,18, p = 0,0004), mutta tähän arvioon liittyi huomattavaa heterogeenisuutta (I2 = 60%, P = 0,0003). Lisäksi alaryhmäanalyysien pohjalta arvioitiin kirkasvalohoidon saattavan olla tehokkainta, jos sitä annetaan ainoana hoitomuotona, aamuisin annettavana hoitona sekä polikliinisille potilaille, joilla oletettavasti on vähemmän vakavia oireita ja samanaikaissairauksia kuin sairaalapotilailla. Tutkijat arvioiva korkean harhan riskin vaikeuttavan tulosten tulkintaa. He katsoivat tutkimusnäytön yleisen laadun olevan heikko, mutta he arvioivat, että kirkasvalohoidolla saattaa olla tehoa ja että se voi olla hyödyllinen lisä hoitovaihtoehtoihin depression hoidossa.
Edellä kuvattujen kahden meta-analyysin «Al-Karawi D, Jubair L. Bright light therapy for no...»1, «Perera S, Eisen R, Bhatt M ym. Light therapy for n...»2 kirjallisuushaut eivät ulottuneet vuoteen 2016 saakka, jolloin julkaistiin Lam’n ja työtovereiden satunnaistettu kontrolloitu tutkimus «Lam RW, Levitt AJ, Levitan RD ym. Efficacy of Brig...»3, «Erratum for Efficacy of Bright Light Treatment, Fl...»4. Kaksoissokkoutettuun tutkimukseen rekrytoitiin polikliinisia potilaita, joilla oli muu kuin vuodenaikamasennus vähintään keskivaikea-asteisena. 8 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa 122 potilasta satunnaistettiin saamaan kirkasvalohoitoa (32 potilasta), fluoksetiinia (31 potilasta), kirkasvalon ja fluoksetiinin yhdistelmähoitoa (29 potilasta) tai lumehoitoa (30 potilasta). Lumehoitolaitteena käytettiin deaktivoitua negatiivista ionigeneraattoria. Ensisijainen päätetapahtuma oli MADRS-pistemäärämuutos, ja sekundaariset päätetapahtumat responssi (yli 50% lasku MADRS-pisteissä) ja remissio (tutkimuksen lopussa enintään 10 MADRS-pistettä). Psykiatrit arvioivat potilaiden sairauden vakavuutta ja voinnin korjaantumista myös CGI-kyselyllä. Potilaat itse arvioivat haittavaikutuksia Adverse Events Scale -kyselyllä. Keskimääräiset (SD) muutospisteet olivat kirkasvalohoidolle 13,4 (7,5), fluoksetiinille 8,8 (9,9), yhdistelmähoidolle 16,9 (9,2) ja lumeelle 6,5 (9,6). MADRS-pistemäärämuutoksen perusteella arvioituna sekä kirkasvalohoidon ja lääkehoidon yhdistelmä (effect size d = 1.11; 95 % luottamusväli 0,54–1,64) että pelkkä kirkasvalohoito (d = 0,80; 95 % luottamusväli 0,28–1,31) olivat merkitsevästi tehokkaampia kuin lumehoito, mutta pelkkä fluoksetiini ei ollut lumetta merkitsevästi tehokkaampaa (d = 0,24; 95 % luottamusväli -0,27–0,74). CGI:llä arvioituna sekä kirkasvalohoito (p = 0,01) että yhdistelmähoito (p < 0,001) olivat lumetta merkitsevästi tehokkaampia. Sekundaaristen päätetapahtumien arviossa pelkkä kirkasvalohoito ei ollut merkitsevästi lumetta tehokkaampaa. Kaikkia hoitoja siedettiin hyvin.
Mårtensson ym. arvioivat vuonna 2015 laaditussa systemaattisessa katsauksessa «Mårtensson B, Pettersson A, Berglund L ym. Bright ...»5 kirkasvalohoidon tehoa sekä kaamosmasennuksessa että muussa kuin vuodenaikaan liittyvässä masennuksessa. Systemaattinen katsaus tehtiin PRISMA-ohjeistuksen mukaisesti ja se perustui joulukuusta 1974 kesäkuuhun 2014 ulottuneisiin hakuihin. Katsaukseen sisällytettiin sisäänottokriteerien mukaiset vertaisarvioiduissa lehdissä julkaistut RCT-tutkimukset. Tutkimusten laatu arvioitiin ruotsalaisten HTA-arviointikriteerien mukaisesti, ja vain laadultaan vähintään kohtalaiset (high or medium quality) tutkimukset otettiin meta-analyysiin. Kahdeksan kaamosmasennuksen hoitoa koskevaa ja kaksi muun kuin vuodenaikamasennuksen hoitoa arvioivaa tutkimusta täyttivät tutkimuksen sisäänotto- ja laatukriteerit. Kyseiset kaksi tämän näytönastekatsauksen aihepiirin mukaista tutkimusta olivat tutkijoiden mukaan siinä määrin heterogeenisia, että he eivät tehneet niistä meta-analyysia, eivätkä he löytäneet niiden tuloksista riittävästi näyttöä tukemaan kirkasvalon käyttöä muussa kuin vuodenaikamasennuksessa. Tutkijat totesivat useimmissa kirkasvalohoitoa käsittelevissä tutkimuksissa olevan huomattavia metodologisia ongelmia, ja he katsoivat, että vaikka laatukriteerit olisi otettu mukaan tutkimusten valintaan, tuloksia kriittisesti arvioidessa tutkimusnäyttö ei olisi yksiselitteinen.
Even ym. tutkivat vuonna 2008 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa «Even C, Schröder CM, Friedman S ym. Efficacy of li...»6 kirkasvalohoidon tehoa muussa kuin vuodenaikamasennuksessa. Kesäkuuhun 2006 ulottuneeseen hakuun pohjautuen tutkimukseen valittiin sisäänottokriteerien perusteella 15 RCT-tutkimusta (62 artikkelia). Näistä kolmessa tutkimuksessa kirkasvalohoidon tehoa verrattiin vuodenaikamasennuksessa ja muussa kuin vuodenaikamasennuksessa, seitsemässä tutkimuksessa arvioitiin kirkasvalohoidon tehoa lumehoitoon, ja viidessä tutkimuksessa arvioitiin lääkehoidon yhteydessä annetun kirkasvalohoidon tehoa lumevalohoitoon. Kaikissa kolmessa tutkimuksessa kirkasvalohoidon todettiin olevan tehokkaampaa vuodenaikaan liittyvän masennuksen hoidossa verrattuna muun kuin vuodenaikamasennuksen hoitoon. Kirkasvalohoitoa lumehoitoon verrattaessa tulokset olivat epäjohdonmukaisia: kolmessa tutkimuksessa kirkasvalohoito oli lumehoitoa tehokkaampaa, kun taas neljässä tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevää eroa ei havaittu. Kirkasvalohoidon tehoa antidepressanttihoidon yhteydessä selvittäneet tutkimukset antoivat positiivisia tuloksia neljässä tutkimuksessa viidestä. Tuloksien pohjalta tutkijat arvioivat, että kirkasvalohoidolla on tehoa antidepressanttien kanssa annettavana lisähoitona. Kirjoittajat arvioivat suurimman osan tutkimuksista käsitelleen heikosti sokkoutusta, ja tutkimusten rajoitteena olivat pienet otoskoot. Julkaisuharha oli myös saattanut tutkijoiden mukaan vaikuttaa arviointiin.
Golden ym. arvioivat vuonna 2005 julkaistussa katsauksessa ja meta-analyysissa «Golden RN, Gaynes BN, Ekstrom RD ym. The efficacy ...»7 kirkasvalohoidon tehoa mielialahäiriöissä. Kirjoittajat hakivat tammikuusta 1975 heinäkuuhun 2003 julkaistut RCT-tutkimukset, joista 23 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit, ja meta-analyysiin voitiin sisällyttää 20 tutkimusta. Muun kuin vuodenaikamasennuksen hoitoa kontrollihoitoon verranneissa tutkimuksissa kirkasvalohoitoon liittyi tilastollisesti merkitsevä oireiden vaikeusasteen vähenemä (3 tutkimusta, ES 0,53, 95 % luottamusväli 0,18(0,89). Kirkasvalohoito lääkehoitoon yhdistettynä ei ollut tehokasta (5 tutkimusta, ES -0,01, 95 % luottamusväli -0,36(0,34). Useimpiin sisällytettyihin tutkimuksiin arvioitiin liittyvän tutkimusasetelman heikkouksia.
Tuunaisen ym. laatima Cochrane-katsaus «Tuunainen A, Kripke DF, Endo T. Light therapy for ...»8 vuodelta 2004 kattoi kaikki depression muodot lukuun ottamatta vuodenaikamasennusta ja premenstruaalista dysforiaa. Kirjallisuushaun pohjalta katsaukseen sisällytettiin 20 RCT-tutkimusta (49 artikkelia). Useimmat tutkimuksista käyttivät kirkasvalohoitoa lääkehoidon, unideprivaation tai molempien hoitomuotojen lisähoitona. Hoitovaste kirkasvalohoitoryhmässä oli parempi kuin lumehoitoryhmässä, mutta se ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. Tulos perustui pääasiassa alle 8 päivän kestoisiin hoitoihin. Alaryhmäanalyyseissa vaste kirkasvalohoidolle oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin kontrollihoidolle laadukkaissa tutkimuksissa (SMD -0.90, 95% luottamusväli -1,50 ( -0,31), aamulla annetulle kirkasvalohoidolle (SMD -0.38, 95 % luottamusväli -0,62 (-0,14) ja niillä, joiden hoidossa saatiin vastetta kirkasvalohoidon yhteydessä toteutetulle unideprivaatiolle (SMD -1,02, CI -1,60 (-0,45). Hypomaniaa esiintyi kirkasvalohoitoryhmässä enemmän kuin kontrolliryhmässä (RR 4,91, 95 % luottamusväli 1,66(14,46, NNH 8, 95 % luottamusväli 5(20). Tutkijat arvioivat tutkimukseen sisällytettyjen tutkimuksien olleen heterogeenisia ja tutkimusaineistojen pieniä, ja raportoinnin arvioitiin olleen heikkoa.
Yleinen kommentti:
Kirkasvalohoito on tehokasta aikuisten kaamosmasennuksen hoidossa «Kirkasvalohoito on tehokas kaamosmasennuksen hoidossa.»A. Sillä saattaa olla tehoa masennuksen hoidossa muulloinkin kuin kaamosmasennuksessa, mutta hoidon rooli depression hoidon keinovalikoimassa on vielä toistaiseksi epäselvä. Aihepiiristä laadittujen meta-analyysien tulokset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Useimpiin meta-analyyseihin on sisällytetty sekä uni- että bipolaaridepressiota sairastavia potilaita, eikä unipolaaridepressiota koskevia hoitotuloksia ole yleensä raportoitu erikseen. Meta-analyyseihin sisällytetyt tutkimukset ovat olleet pääsääntöisesti pieniä, ja niissä on ollut metodiongelmia. Myös hoidon toteutuksen käytännöissä on ollut paljon vaihtelua.