NFS ja FIB-4 ovat parhaiten validoituja ja AUROC-arvon perusteella toimivia fibroosilaskureita NAFLD:n yhteydessä. Niiden keskinäisessä vertailusta tutkimustieto on ristiriitaista, mutta meta-analyysissa «Sun W, Cui H, Li N ym. Comparison of FIB-4 index, ...»1 FIB-4 suoriutui alemmalla päätöksentekorajalla paremmin kuin NFS.
Asiantuntijajärjestöjen (EASL, EASD ja EASO) hoitosuosituksessa «European Association for the Study of the Liver (E...»2 suositellaan molempia laskureita, eikä siinä oteta kantaa niiden paremmuuteen.
Suositus FIB-4-laskurin ensisijaisuudesta perustuu osin asiantuntija-arvioon, jossa on huomioitu laskureiden käyttökelpoisuus suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Molempien laskureiden suosittaminen voisi johtaa epäselvyyteen valittavasta tutkimuksesta ja kirjavaan käytäntöön.
FIB-4-laskurin etuna on, että se ei vaadi ajankohtaista painoindeksiä tai muita kliinisiä esitietoja. On todennäköistä, että laboratoriokokeet ohjelmoidaan ennen vastaanottoa, jolloin ajankohtainen painoindeksi ei välttämättä ole käytettävissä.
Tutkimus on helposti rakennettavissa laboratoriotietokantaan, jolloin laskurin arvo saadaan laboratoriosta eikä vastaanotolla tarvitse käyttää erillisiä nettilaskureita. Tulos jää laboratoriotietokantaan, josta se on nopeasti löydettävissä, ja vertailu aiempiin arvoihin on helpompaa, kuin jos tulos olisi laskettu manuaalisesti vastaanotolla ja merkitty sairaskertomustekstin joukkoon.
NFS vaatii ajankohtaisen BMI-tiedon, joka saadaan useimmiten vastaanoton yhteydessä.
Kun FIB-4 on harmaalla alueella, on NFS hyödyllinen lisä fibroosin asteen arviointiin.