Cochrane-katsaukseen «Weston J, Shukralla A, McKay AJ ym. Lacosamide add...»1 oli valittu 3 satunnaistettua lumekontrolloitua tutkimusta, joissa oli arvioitu yhteensä 1 311 aikuispotilaalla lakosamidin tehoa ja turvallisuutta lisälääkkeenä paikallisalkuisen epilepsian hoidossa. Käytetyt lääkeannokset olivat 200 mg:sta 600 mg:aan ja tutkimusten kesto vaihteli 24:stä 26 viikkoon.

Tutkimusten koottu riskisuhde 50 % tai sitä suurempaan kohtausten vähenemään suhteessa lumeeseen oli 1,70 (95 % luottamusväli 1,38–2,10), kohtausten loppumiseen 2,50 (95 % luottamusväli 0,85–7,34) ja lääkityksestä luopumiseen 1,88 (95 % luottamusväli 1,40–2,52). Tilastollisesti merkittävät haittavaikutukset olivat koordinaatio-ongelmat (riskisuhde (RR) 6,12; 95 % luottamusväli 1,35–27,77), heitehuimaus (RR 3,53; 95 % luottamusväli 2,20–5,68), pahoinvointi (RR 2,37; 95 % luottamusväli 1,23–4,58) ja oksentelu (RR 3,49; 99 % luottamusväli 1,43–8,54).

Kirjoittajat päättelivät, että lakosamidi on tehokas ja kohtalaisen hyvin siedetty epilepsialääke paikallisalkuisen epilepsian hoidossa lisälääkkeenä aikuisväestössä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: Tutkimukset oli tehty aikuisilla.

SP0969 on kaksoissokko lumekontrolloitu monikeskustutkimus «European Medicines Agency. Vimpat (lacosamide): as...»2, missä arvioitiin lakosamidin tehoa ja turvallisuutta lisälääkkeenä 4–17-vuotiailla paikallisalkuista epilepsiaa sairastavilla lapsilla. Tutkimukseen osallistuneilla lapsilla oli käytössä 1–3 muuta epilepsialääkettä. Käytetyt lakosamidiannokset olivat alle 30 kg painaville 8 mg/kg/vrk, 30– 50 kg painaville 6–8 mg/kg/vrk ja yli 50 kg painaville 300–400 mg vrk:ssa. Lakosamidiryhmässä oli 171 potilasta ja lumeryhmässä 172 potilasta. Kummastakin ryhmästä 151 potilasta suoritti tutkimuksen loppuun. Tutkimus käsitti 6 viikon titrausjakson ja 10 viikon ylläpitojakson.

Lakosamidiryhmässä yksinkertaiset paikallisalkuiset kohtaukset vähenivät 31 % (p = 0,026), kompleksiset paikallisalkuiset kohtaukset 32 % (p = 0,0004) ja toissijaisesti yleistyneet kohtaukset 23 % (p = 0,04) verrattuna lumeryhmään.

Yleisimmät haittavaikutukset 4–12-vuotiaiden ryhmässä olivat väsyneisyys (12,1 %) ja faryngiitti (7,0 %) ja 12–17-vuotiaiden ryhmässä heitehuimaus (17,5 %) ja oksentelu (4 %):

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Tutkimus on julkaistu abstraktina, ja tulokset ovat nähtävillä EMA:n sivustolla. Lopputulosmuuttujana merkityksellisempi olisi niiden potilaiden määrä, joilla kohtaukset olivat vähentyneet 50 % tai enemmän. Tutkimuksen arviointia vaikeuttaa se, että sitä ei ole julkaistu vertaisarvioidussa julkaisusarjassa. Tutkimuksen perusteella lakosamidin vaikuttavuus ja siedettävyys 4–17-vuotiailla lapsilla näyttäisi vastaavan aikuisilla todettua vaikuttavuutta paikallisalkuisen epilepsian hoidossa. Pitkäaikaisesta lääkevasteesta ei tietoa.

Prospektiiviseen, avoimeen, havainnoivaan monikeskustutkimukseen «Casas-Fernández C, Martínez-Bermejo A, Rufo-Campos...»3 kerättiin tiedot 130 vaikeaa epilepsiaa sairastavasta 6 kuukauden – 16 vuoden ikäisestä lapsesta, joiden hoidoksi aloitettiin lakosamidi. Tutkimukseen otettiin paikallisalkuista, symptomaattista ja suoraan yleistyvää epilepsiaa sairastavia lapsia. Keskimääräinen lääkeannos oli 6,8–2,39 mg/kg/vrk.

3 kuukauden seurannan jälkeen 62,3 % potilaista saavutti yli 50 % kohtausvähenemän ja 13,8 % kohtauksettomuuden. Respondereista 99 %:lla oli kohtausluokittelun perusteella paikallisalkuinen epilepsia (kirjoittajan laskema). Yhteensä 10 potilaalla havaittiin huomattavia haittavaikutuksia, kuten tasapaino- ja kävelyvaikeuksia, huimausta ja näköhäiriöitä.

• Tutkimuksen laatu: heikko
• Sovellettavuus: Tutkimustulos on sovellettavissa lasten vaikeahoitoisen epilepsian hoitoon
• Kommentti: Seuranta-aika 3 kuukautta on melko lyhyt vaikeahoitoisen epilepsian hoitovastetta arvioitaessa.

Aikuisilla lakosamidista lisälääkkeenä paikallisalkuisten epilepsioiden osalta on vahvaa A-luokan näyttöä. Ekstrapolaatioperiaatteen (ks. Lisätietoa aiheesta «Paikallisalkuisen epilepsian hoitoon tarkoitettujen antiepileptisten lääkkeiden aikuisilla osoitetun tehon ekstrapolaatio lapsipotilaisiin»1) perusteella näyttöä tehosta voidaan soveltaa myös vähintään 2 vuotta täyttäneillä lapsilla. Epäsuoran näytön vuoksi näytönaste on lasten kohdalla laskettu kohtalaiseksi (B).