Takaisin

Kognitiivinen remediaatio skitsofreniapotilaiden negatiivisten oireiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: A

Kognitiivinen remediaatio lievittää skitsofreniapotilaiden negatiivisia oireita.

Kognitiivinen remediaatio tarkoittaa interventiota, jossa pyritään harjoittelemalla parantamaan kognitiivisia prosesseja (tarkkaavaisuutta, muistia, toiminnanohjausta, sosiaalista kognitiota tai metakognitiota) siten, että tulokset jäävät mahdollisimman pitkäaikaisiksi ja mahdollisimman suuressa määrin yleistyvät toimintaan. Kognitiivisen remediaation toteuttamiseksi on kehitetty useita toisistaan osittain poikkeavia hoito-ohjelmia, joista osa perustuu tietokoneohjelmien hyväksikäyttöön.

Cellan ym. verkostometa-analyysiin «Cella M, Preti A, Edwards C ym. Cognitive remediat...»1 vuodelta 2017 etsittiin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa oli seurattu negatiivisten oireiden muutosta alkutilasta intervention loppuun ja seuranta-ajan päättymiseen. Tutkimusten laatu ja heterogeenisyys selvitettiin. Meta-analyysiin löytyi 45 tutkimusta, joissa oli 2 511 osallistujaa. Seuranta-ajan tietoja saatiin 15 tutkimuksesta. Ensisijainen seurattu lopputulema oli negatiivisten oireiden vakioitu keskimääräinen muutos Hedgesin g:llä kuvattuna.

Kognitiivinen remediaatio oli yhteydessä negatiivisten oireiden vähenemiseen (g = -0,30, luottamusväli -0,36 - -0,22) intervention jälkeen verrattuna tavanomaiseen hoitoon ja tämä vaikutus suureni seurannassa (g = -0,36, luottamusväli -0,51 - -0,21). Verkostoanalyysin mukaan remediaatio oli parempi kuin tavanomainen hoito tai aktiivinen vertailuhoito. Viitteitä julkaisuharhasta ei löytynyt. Metodologisesti korkealaatuisemmissa tutkimuksissa negatiivisten oireiden vähentyminen oli suurempi (g = -0,40, luottamusväli -0,51 - -0,30).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Venturan ym. «Ventura J, Subotnik KL, Gretchen-Doorly D ym. Cogn...»2 satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa 80 potilasta, joiden ensimmäisen psykoosin puhkeamisesta oli enintään 2 vuotta, satunnaistettiin joko intensiteetiltään vastaavaan terveellisten elämäntapojen harjoittelun ryhmään tai kognitiiviseen remediaatioon. Molemmat interventiot sisälsivät 50 istuntoa 6 kuukauden aikana ja sen jälkeen tehosteistuntoja seuraavien 6 kuukauden aikana. Ensisijaiset seuratut lopputulemat olivat SANS:n ja BPRS:n mukaiset oireet ja Social Attainment Scale -asteikon mukainen sosiaalinen toimintakyky. Kaikki potilaat saivat interventioiden lisäksi perhepsykoedukaatiota ja kuntoutusohjaajan palveluja. Käytetty kognitiivinen remediaatiohoito oli uudenaikaista; siinä oli yhdistetty neurokognitiivisten perustaitojen tietokoneavusteinen harjoittelu toimintastrategioiden harjoitteluun ja käytettiin hankittujen taitojen käytäntöön siirtämiseksi ns. bridging-ryhmää. Psykososiaalisiin hoitoihin satunnaistamisen ohella potilaat samanaikaisesti satunnaistettiin saamaan joko suun kautta olantsapiinia tai pitkävaikutteista risperidonia.

Kognitiivinen remediaatio johti 12 kuukauden kuluttua tilastollisesti merkitsevään eroon kontrolliryhmään verrattuna sekä negatiivisten oireiden että sosiaalisen toimintakyvyn osalta. Lääkehoidon eri vaihtoehdoilla ei ollut merkitystä näihin lopputulemiin. Negatiivisissa oireissa sekä SANS:n ekspressiiviset oireet (affektiivinen latistuminen, p < 0,01 ja puheen niukkuus p = 0,04) että SANS:n koetut oireet (avolitio/apatia p = 0,04 ja anhedonia/asosiaalisuus p < 0,01) olivat merkitsevästi lievempiä kuin kontrolleilla.

SAS arvioi sosiaalista toimintakykyä nuorten potilaiden iänmukaisissa toimissa, mm. seurustelua ja asemaa ikätoverien piirissä seuraten. Remediaatioryhmä saavutti paremman toimintatason p = 0,05.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Cella M, Preti A, Edwards C ym. Cognitive remediation for negative symptoms of schizophrenia: A network meta-analysis. Clin Psychol Rev 2017;52:43-51 «PMID: 27930934»PubMed
  2. Ventura J, Subotnik KL, Gretchen-Doorly D ym. Cognitive remediation can improve negative symptoms and social functioning in first-episode schizophrenia: A randomized controlled trial. Schizophr Res 2019;203:24-31 «PMID: 29128326»PubMed