Takaisin

KKTT-tutkimuksen vaikutus alaviisaudenhampaan hoidon suunnitteluun

Näytönastekatsaukset
Anniina Sipola
12.3.2020

Näytön aste: B

KKTT-tutkimus ilmeisesti vaikuttaa alaviisaudenhampaan leikkaustekniikkaan.

Alankomaassa vuonna 2011 tehdyssä seurantatutkimuksessa «Ghaeminia H, Meijer GJ, Soehardi A ym. The use of ...»1 arvioitiin kartiokeilatietokonetomografiatutkimuksen (KKTT) vaikuttavuutta hoidon suunnitteluun potilailla, joilla oli panoraamatomografiatutkimuksen (PTG) perusteella kohonnut alemman hammaskuoppahermon vaurion riski alaviisaudenhampaan poiston yhteydessä.

Hermovaurion riskin oli arveltu olevan korkea, mikäli 2 tai useampi Roodin ja Shehabin «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of...»2 vuonna 1990 määrittämistä radiologisista merkeistä oli havaittavissa PTG-kuvasta 2 suu- ja leukakirurgin itsenäisesti arvioimana.

Tutkimuksessa oli mukana 53 impaktoitunutta alaviisaudenhammasta 40 potilaalta. Satunnaisessa järjestyksessä tarkastelluista PTG-kuvista määritettiin mandibulaarikanavan vertikaalinen sijainti (juurtenkärjet mandibulaarikanavan yläkorteksilla, kanavan puolivälin tasolla tai kanavan kaudaalipuolella). Mandibulaarikanavan sijainti suhteessa viisaudenhampaan juuriin määritettiin KKTT-tutkimusten perusteella olevan joko linguaalisesti, bukkaalisesti, inferiorisesti tai juurten välisellä alueella.

PTG- ja KKTT-tutkimusten perusteella molemmista määritettiin erikseen riskin todennäköisyys pysyvälle hermovauriolle (ei riskiä, pieni riski, kohtalainen, korkea tai hyvin korkea riski). Kirurgit suunnittelivat kuvantamislöydösten perusteella itsenäisesti operaatiotekniikan.

Symmetrian testi ja McNemarin testit suoritettiin PTG- ja KKTT-modaliteeteille.

Havaittiin, että KKTT vaikuttaa riskinarviointiin ja tarkempaan operaation suunnitteluun verrattuna alaviisaudenhampaiden poistoihin, joiden suunnittelua varten käytössä oli vain PTG-kuva (p < 0,03). KKTT-tutkimusten perusteella merkittävä osa potilaista luokiteltiin matalamman riskin luokkaan kuin alun perin oli arvioitu PTG-tutkimuksen perusteella (p < 0,005).

KKTT-kuvien tarkastelu vaikutti kirurgien toimenpiteen suoritustekniikkaan: bukkaalisen luun poistoon, elevaattorin sijoittamiseen ja juurten separoinnin jälkeen suoritettavaan luun poistoon sekä hampaan luksoinnin suuntaan (p < 0,0001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tanskalaisessa seurantatutkimuksessa vuodelta 2013 «Matzen LH, Christensen J, Hintze H ym. Influence o...»3 tutkittiin, muuttaako kartiokeilatietokonetomografiatutkimus (KKTT) hoitopäätöstä alaviisaudenhampaan poiston ja koronektomian välillä.

Tutkimukseen otettiin mukaan 186 alaviisaudenhammasta 135 potilaalta, joilla PTG-kuvassa havaittiin juurten ja mandibulaarikanavan kuvautuvan päällekkäin. Ensin potilaille suoritettiin panoraamatomografiatutkimus (PTG) ja stereo-scanografia, ja näiden tutkimusten perusteella tehtiin alustava hoitopäätös. Lopullinen hoitopäätös muodostettiin KKTT-tutkimuksen jälkeen. Hoitopäätös muuttui 12 % tapauksessa (15 tapauksessa poistopäätös muuttui koronektomiaksi ja 7 tapauksessa alkuperäinen suunnitelma koronektomiasta muuttui koko hampaan poistoksi).

Suora kontakti alaviisaudenhampaan ja mandibulaarikanavan välillä oli tärkein tekijä, joka vaikutti päätökseen suorittaa koronektomia (OR = 101,8, p < 0,001). Muita tekijöitä olivat mandibulaarikanavan kaventuminen (OR = 38,9–147,2, p < 0,001) ja mandibulaarikanavan sijainti juurten muodostamassa kaarroksessa tai uurteessa (OR = 32,8, p < 0,016).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

Tutkimusten perusteella KKTT-tutkimus voi ilmeisesti vaikuttaa hoitopäätöksiin. Kuitenkin suurimmalla osalla potilaista alaviisaudenhampaan hoito on kuitenkin sama PTG- ja KKTT- tutkimusten jälkeen. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Kirjallisuutta

  1. Ghaeminia H, Meijer GJ, Soehardi A ym. The use of cone beam CT for the removal of wisdom teeth changes the surgical approach compared with panoramic radiography: a pilot study. Int J Oral Maxillofac Surg 2011;40:834-9 «PMID: 21507612»PubMed
  2. Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of inferior alveolar nerve injury during third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 1990;28:20-5 «PMID: 2322523»PubMed
  3. Matzen LH, Christensen J, Hintze H ym. Influence of cone beam CT on treatment plan before surgical intervention of mandibular third molars and impact of radiographic factors on deciding on coronectomy vs surgical removal. Dentomaxillofac Radiol 2013;42:98870341 «PMID: 22933533»PubMed