Takaisin

Mindfulness (MBSR) ja traumaperäinen stressihäiriö

Näytönastekatsaukset
Ferdinand Garoff ja Henna Haravuori
9.1.2020

Näytön aste: B

Mindfulness-meditaatio (MBSR) ilmeisesti lievittää jonkin verran traumaperäisen stressihäiriön oireita osana hoidon kokonaisuutta.

Järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi «Gallegos AM, Crean HF, Pigeon WR ym. Meditation an...»1 tarkasteli ns. mind-body-lähestymistapoja traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Nämä lähestymistavat luokiteltiin mindfulness-meditaatio, muu meditaatio ja jooga.

Sisäänottokriteerit

Sisäänottokriteerit olivat seuraavat:

a) tutkimusasetelma oli oltava satunnaistettu ja kontrolloitu (RCT)

b) otoskoko vähintään 10

c) osallistujat olivat aikuisia

d) osallistujilla oli todettu traumaperäinen stressihäiriö joko kliinikon tai osallistujan itsearvioimana validoidulla mittarilla

e) hoitomuotona oli joko mind-body, meditaatio, tai chi, qi gong, yoga, mindfulness, mindfulness-based stress reduction, mindfulness-based cognitive therapy (CBT) tai mantra

f) kontrolliryhmäksi hyväksyttiin mikä tahansa interventio tai odotuslista

g) tutkimus oli julkaistu vuosina 1946–2016.

Tutkimusasetelma

Systemaattinen kirjallisuushaku suoritettiin MEDLINE- ja PsycINFO-tietokannoista ja päivitettiin 31 toukokuuta 2016 asti. Lisäksi etsittiin julkaisemattomia tutkimuksia Clinicaltrials.gov tietokannassa, näistä pyydettiin tutkijoilta olemassa oleva data. 3 tutkijaa arvioi itsenäisesti abstraktit ja koko tekstit katsaukseen soveltuvuuden osalta. Tutkijat tarkastivat yhdessä heidän toisistaan riippumattomasti valikoimat tutkimukset. Tutkimusten tiedot kerättiin, ja mahdollinen julkaisuvääristymä arvioitiin Cochrane risk of bias tool työkalulla.

Meditaatio jaoteltiin mindfulness-meditaatioon, jossa havainnoidaan nykyhetkessä avoimesti ja tuomitsematta aistimuksia, tunteita tai ajatuksia, kun taas mantra-meditaatiossa tarkkaavuutta kehitetään kohdistamalla huomio esineeseen, sanaan tai lauseen toistamiseen.

Efektikoko laskettiin Hedgesin g:n avulla, joka huomioi pienet otoskoot. Tutkimusten heterogeenisyys arvioitiin Q- ja I2-tilastoilla. Mahdollinen julkaisuvääristymä korjattiin trim-and-fill-menetelmällä ja tarvittaessa käytettiin Fail-Safe N korjausta.

Tulokset

19 RCT-tutkimusta (N = 1 173) valikoitui katsaukseen. 1 tutkimus katsottiin olevan outlier, ja kun tämä poistettiin, menetelmien yhdistetty efektikoko oli keskinkertainen (g = -0,33, 95 % luottamusväli -0,45 – -0,20, p < 0,001). Julkaisuvääristymä korjausten jälkeen efektikoko pieneni hiukan ja oli pieni (g = -0,28, 95 % luottamusväli -0,42 – -0,14, p < 0,001, I2 = 19,14 %).

Mindfulness-meditaation lähestymistapoihin sisältyi 8 tutkimusta (9 eri tutkittua interventiota), jossa oli käytetty mindfulness-based stress reduction (MBSR) menetelmää ja 1 tutkimus, jossa oli käytetty mind-body bridging menetelmää. Näiden yhdistetty efektikoko oli keskikertainen verrattuna kontrolliryhmään (tavanomainen hoito tai aktiivinen vertailu interventio paitsi yhdessä) (g = -0,34, 95 % luottamusväli -0,49 – -0,18, p < 0,001, 9 tutkimusta, tutkittava interventio N = 345, verrokit N = 334).

Muihin (mantra) meditaatiotutkimuksiin sisältyi 3 tutkimusta transendenttisesta mediaatiosta (TM), 2 tutkimusta Sudarshan Kriya Yogasta (SKY, syklinen hengityksen kontrollointi) ja 1 tutkimus mantrameditaatiomenetelmistä. Näiden yhdistetty efektikoko oli keskinkertainen verrattuna kontrolliryhmään (g = -0,38, 95 % luottamusväli -0,63 – -0,14, p = 0,002, 6 tutkimusta).

1 tutkimus yhdisteli mindfulness- ja muita meditaatiomenetelmiä, eikä se ollut merkittävästi tuloksellisempaa verrattuna kontrolliryhmään (g = 0,46, 95 % luottamusväli -0,25–1,17, p = 0,203).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: Osallistujat olivat 14 tutkimuksessa 19:sta veteraaneja (joista valtaosa miehiä), joten tulosten yleistettävyydestä muihin väestöryhmiin on heikosti näyttöä, joskin tulokset olivat katsauksessa samansuuntaisia.
  • Kommentti: Kirjoittavat vertaavat mind-body-menetelmien tuloksellisuutta traumaperäisen stressihäiriön oireiden vähentämisessä Cochrane-katsauksen (Bisson ym. 2013 «Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological ...»2) raportoimiin efektikokoihin. Muihin menetelmiin verrattuna mind-body-lähestymistavat rinnastuvat efektikoon suhteen muihin terapioihin, mutta jäävät traumafokusoiduista terapioista jälkeen. Mind-body-lähestymistavat näyttäytyvät mahdollisina täydentävinä interventioina tehokkaiden traumakeskeisten psykoterapioiden jälkeen.

Yllä kuvattu meta-analyysi sisälsi silloin julkaisemattoman suurehkon veteraaneilla toteutetun MBSR-tutkimuksen (N = 96, miehiä 83,3 %, iän keskiarvo 51,7 vuotta), jonka kontrolliaineistona toimi (N = 95, miehiä 84,2 %, iän keskiarvo 51,0 vuotta) yhtä intensiivisenä järjestetty present-centered group therapy, jota luonnehti psykoedukaatio. Davis ym. julkaisi tämän aineiston pohjalta alkuperäisartikkelin 2018 «Davis LL, Whetsell C, Hamner MB ym. A multisite ra...»3, jossa MBSR ei ollut tehokkaampi kontrolli-interventioon, paitsi heti intervention päättyessä itsearvioinnissa PTSD-oireet olivat vähentyneet enemmän MBSR-ryhmällä.

Kommentti: Joogaa on käsitelty erillisessä näytönastekatsauksessa «Jooga saattaa olla hyödyllistä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittämisessä, mutta tutkimusnäyttö on vähäistä.»D, muut käsitellyt meditaatiomenetelmät olivat heterogeenisiä.

Kirjallisuutta

  1. Gallegos AM, Crean HF, Pigeon WR ym. Meditation and yoga for posttraumatic stress disorder: A meta-analytic review of randomized controlled trials. Clin Psychol Rev 2017;58:115-124 «PMID: 29100863»PubMed
  2. Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological therapies for chronic post-traumatic stress disorder (PTSD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD003388 «PMID: 24338345»PubMed
  3. Davis LL, Whetsell C, Hamner MB ym. A multisite randomized controlled trial of mindfulness-based stress reduction in the treatment of posttraumatic stress disorder. Psych Res Clin Pract 2018. https://doi.org/10.1176/appi.prcp.20180002