Systemoituun katsaukseen ja meta-analyysiin «Kumar S, Tadakamadla J, Johnson NW. Effect of Toot...»1 tehtiin kirjallisuushaku tietokannoista Medline, Embase, Cinahl, ja Cochrane vuodesta 1980 alkaen. Mukaan otettiin englanninkieliset tapaus-verrokki-, kohortti- ja RCT-tutkimukset, joissa oli tutkittu hampaiden harjaustiheyden vaikutuksia uusien kariesvaurioiden esiintyvyyteen (incidence) tai kariesvauriokertymään (increment). Tutkimuksia löytyi yhteensä 4 305, joista mukaan katsaukseen otettiin 33 ja meta-analyysiin 25 tutkimusta. Hampaiden harjaustiheys oli tutkimuksissa potilaiden itseilmoittama. Niillä, jotka harjasivat hampaansa harvemmin kuin 2 kertaa päivässä esiintyi enemmän kariesvaurioita, vetosuhde (OR) 1,45; 95 % luottamusväli 1,21–1,74 kuin niillä, jotka harjasivat 2 kertaa päivässä tai useammin. Myös karieskertymä oli suurempi niillä, jotka harjasivat harvemmin kuin 2 kertaa päivässä: painotettu keskimääräinen ero (SMD) 0,28; 95 % luottamusväli 0,13–0,44 verrattuna 2 kertaa päivässä harjaaviin. Harjaaminen useammin kuin 2 kertaa päivässä ei tuonut lisähyötyä verrattuna kahdesti päivässä harjaaviin (SMD) -0,12; 95% luottamusväli -0,38–0,15, p = 0,39)
Alaryhmäanalyysissä todettiin, että epäsäännöllinen hampaiden harjaus suurensi kariesvaurioiden esiintyvyyttä ja karieskertymää maitohampaistossa enemmän kuin pysyvissä hampaissa, riskisuhteet (OR) vastaavasti 1,75; 95 % luottamusväli 1,49–2,06 ja 1,39; 95 % luottamusväli 1,29–1,49.