Sisäänkasvaneen varpaan kynnen kirurgisten ja ei-kirurgisten hoitointerventioiden tehosta tehdyssä Cochrane-katsauksessa «Eekhof JA, Van Wijk B, Knuistingh Neven A ym. Inte...»1 oli mukana 24 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 826 potilasta. Tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat välillä 31–424. Katsauksen potilaat olivat kaikenikäisiä sairaalaklinikoiden mies- ja naispotilaita, joilla oli diagnosoitu sisäänkasvanut varpaankynsi ilman, että ongelman tai tulehduksen vaikeusastetta oli määritelty.
3 tutkimuksessa verrattiin kirurgista hoitoa ei-kirurgiseen hoitoon. 2 näistä tutkimuksista (yhteensä 181 potilasta) verrattiin kirurgista hoitoa kynsivallin käsittelyyn ("gutter treatment", jossa sisäänkasvanut kynnen nurkka paljastetaan, ja reuna ujutetaan ylhäältä alas asti halkaistun pienen vinyyli- tai muovikourun väliin) yhdistettyyn ei-kirurgiseen hoitoon. Päätetapahtuma oli tilan uusiminen 6–30 kuukauden seurannassa.
Kirurgisen hoidon ryhmässä tilan uusiminen ilmeni harvemmin kuin ei-kirurgisen hoidon ryhmässä: RR 0,63 (95 % luottamusväli 0,47–0,85). Tilastollinen heterogeenisyysaste (I2) näille oli 0 %. 1 tutkimuksessa (102 potilasta) eroa hoitojen välillä ei ollut (RR 0,89 95 % luottamusväli 0,77–1,04), kun tarkasteltiin kirurgisen hoidon ja ei-kirurgisen hoidon (yhdistettynä orthonyxiaan, jossa kynttä nostetaan ihosta pienellä jousella) välistä eroa.