Takaisin Tulosta

Kohdunpoiston komplikaatioita

Lisätietoa aiheesta
Hanna Savolainen-Peltonen
3.5.2018
  • Kohdunpoistojen määrä on Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana laskenut lähes 50 %. Aikaisemmin Suomessa tehtiin vuosittain noin 10 000 kohdunpoistoleikkausta, kun vuonna 2015 kohdunpoistoja tehtiin enää 5 594.
  • Vuonna 2015 Suomessa 41 % kohdunpoistoista tehtiin vaginaalisesti, 42 % laparoskooppisesti ja 16 % laparotomiateitse.
  • Eri kohdunpoistotapojen eroja on selvitetty useissa tutkimuksissa. Myös suomalainen FINHYST 2006 -tutkimus on selvittänyt eri kohdunpoistotekniikoiden yleisyyttä ja niihin liittyviä komplikaatioita.
    • Vuonna 2006 myoomat (33 %) olivat tavallisin kohdunpoiston syy. Leikkauksen syynä oli kohdun laskeuma 28 %:ssa ja menorrhagia 21 %:ssa tapauksista. Verenvuoto oli vähäisin ja leikkauksen kesto lyhyin vaginaalisessa kohdunpoistossa. Sairaalassaoloaika ja sairausloma olivat lyhyimmät laparoskooppisen kohdunpoiston yhteydessä.
    • Komplikaatioita esiintyi noin 15 %:ssa kohdunpoistoleikkauksista, eniten laparotomiateitse tehtävissä leikkauksissa (19 %). Vakavia komplikaatioita esiintyi 2,6–4,3 %:ssa ja vakavia elinkomplikaatioita (virtsarakko-, virtsanjohdin- tai suolivaurio) 0,7–1,7 %:ssa leikkauksista, vähiten vaginaalisessa kohdunpoistossa. Infektioita esiintyi 5,2–7,7 %:ssa leikkauksista. Komplikaatioiden määrä väheni merkittävästi vuosien 1996 ja 2006 välillä.
  • Systemaattiseen katsaukseen hyväksyttiin 47 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa oli tutkittu yhteensä 5 102 naista. Vaginaaliseen kohdunpoistoon liittyi lyhyin leikkauksen kesto ja sairaalassaoloaika sekä nopein paluu normaaliin elämään. Laparoskooppiseen kohdunpoistoon liittyi enemmän virtsaelinten (virtsarakko ja virtsanjohtimet) vaurioita kuin abdominaaliseen kohdunpoistoon, mutta tutkimusten heterogeenisyydestä johtuen näytön taso oli heikko. Komplikaatioiden esiintyvyys on yhteydessä leikkaavan lääkärin kokemukseen.
  • Kohdunpoistoon liittyvien komplikaatioiden selvitys kirjallisuudesta ei ole yksiselitteistä, sillä eri tutkimukset luokittelevat komplikaatiot eri tavalla. Lisäksi osassa tutkimuksista potilaita on seurattu henkilökohtaisissa kontrolleissa, toisissa taas on lähetetty kyselylomake tai oletettu jatkohoidosta huolehtivien lääkärien ilmoittavan komplikaatioista.
  • Viitteet «Brummer TH, Jalkanen J, Fraser J ym. FINHYST 2006-...»1, «Brummer TH, Jalkanen J, Fraser J ym. FINHYST, a pr...»2, «Mäkinen J, Brummer T, Jalkanen J ym. Ten years of ...»3, «Aarts JW, Nieboer TE, Johnson N ym. Surgical appro...»4

Kirjallisuutta

  1. Brummer TH, Jalkanen J, Fraser J ym. FINHYST 2006--national prospective 1-year survey of 5,279 hysterectomies. Hum Reprod 2009;24:2515-22 «PMID: 19592483»PubMed
  2. Brummer TH, Jalkanen J, Fraser J ym. FINHYST, a prospective study of 5279 hysterectomies: complications and their risk factors. Hum Reprod 2011;26:1741-51 «PMID: 21540244»PubMed
  3. Mäkinen J, Brummer T, Jalkanen J ym. Ten years of progress--improved hysterectomy outcomes in Finland 1996-2006: a longitudinal observation study. BMJ Open 2013;3:e003169 «PMID: 24165027»PubMed
  4. Aarts JW, Nieboer TE, Johnson N ym. Surgical approach to hysterectomy for benign gynaecological disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD003677 «PMID: 26264829»PubMed