Takaisin Tulosta

Diabeettisen retinopatian patogeneesi

Lisätietoa aiheesta
Paula Summanen ja Sirkku Tulokas
13.8.2014
  • Hyperglykemialla on suora metabolinen apoptoosia aiheuttava vaikutus retinan neuroneihin (valoaistin- ja bipolaarisolut, amakriini- ja gangliosolut) ja makro- (Mullerin solut ja astrosyytit) ja mikrogliasoluihin «Gardner TW, Antonetti DA, Barber AJ ym. Diabetic r...»1. Niinpä kontrastiherkkyys ja värinäkö häiriintyvät jo ennen kuin verkkokalvolla on näkyvää retinopatiaa ja verkkokalvon sähköisissä vasteissa on muutoksia «Daley ML, Watzke RC, Riddle MC. Early loss of blue...»2, «Di Leo MA, Caputo S, Falsini B ym. Nonselective lo...»3, «Parisi V, Uccioli L. Visual electrophysiological r...»4. Diabeettinen silmänpohjasairaus eli retinopatia on siten sekä neurodegeneratiivinen että vaskulaarinen sairaus.
    • Hyperglykemian aiheuttamia solunsisäisiä biokemiallisia häiriöitä ovat
      • lisääntynyt polyolitien metabolia (sorbitolin muodostuminen)
      • proteiinikinaasi C:n aktivaatio
      • reaktiivisten happiradikaalien muodostuminen (lipoproteiininien ja glukoosin oksidaatio)
      • proteiinien ei-entsymaattinen glykosyloituminen (AGE-tuotteet)
      • inflammaatiota välittävien prostanoidien, sytokiinien ja adheesiomolekyylien muodostuminen «Archer DB. Bowman Lecture 1998. Diabetic retinopat...»5.
  • Retinan neuronien ja gliasolujen hyperglykemia ja hypoksia lisää sytokiinien ja kemokiinien, kuten vasoendoteliaalisen kasvutekijän muodostumista (VEGF, jota tuottavat myös endoteelisolut ja pigmenttiepiteeli), jonka seurauksena verenkierto verkkokalvolla vilkastuu ja endoteelisolujen läpäisevyys ja proliferaatio lisääntyvät «Witmer AN, Vrensen GF, Van Noorden CJ ym. Vascular...»6. Verenkierron toiminnalliset muutokset, kuten häiriytynyt itsesäätely ja lisääntynyt verenvirtaus, jotka johtavat venytysrasitukseen, aiheuttavat ja pahentavat rakenteellisia muutoksia. Varhaisia rakenteellisia muutoksia ovat hiussuonten tyvikalvon paksuneminen, perisyyttikato ja endoteelisolujen dysfunktio ja kuolema «Archer DB. Bowman Lecture 1998. Diabetic retinopat...»5.
  • Näkyvät muutokset ovat seurausta joko sisemmän veri-retinaesteen vaurioitumisesta ja/tai hiussuonten tukkeutumisesta «Archer DB. Bowman Lecture 1998. Diabetic retinopat...»5.
    • Veri-retinaesteen pettäessä verta tihkuu ympäristöön tai plasmaa leviää extrasellulaaritilaan aiheuttaen verkkokalvon paksunemisen eli turvotusta.
    • Hiussuonten tukkeutuminen aiheuttaa hiussuoniin paikallisia muutoksia eli mikroaneurysmia, verkkokalvon mikroinfarkteja, IRMA:a, syviä verenvuotoja ja venopatiaa ja pahentaa turvotusta. Laaja-alaisena hiussuonten tukkeutuminen johtaa uudissuonten kasvuun.
  • Reologisilla (veren rakenteen ja toiminnan) muutoksilla on myös keskeinen osuus hiussuonten vaurioitumisessa «Archer DB. Bowman Lecture 1998. Diabetic retinopat...»5:
    • Hyytymistaipumus lisääntyy ja tukosten avautuminen heikentyy.
    • Myös punasolujen muovautuvuus heikentyy.
    • Valkosolujen adheroituminen verisuonten seinämiin edesauttaa hiussuonten tukkeutumista ja heikentää kudosten hapensaantia.
  • Kasvutekijöiden (erityisesti VEGF:n) on osoitettu lisääntyneen lasiaisessa niillä, joilla on diabeettinen retinopatia. Pitoisuudet normalisoituvat valopolttohoidon jälkeen «Witmer AN, Vrensen GF, Van Noorden CJ ym. Vascular...»6. Monet muut kasvutekijät ovat keskeisiä arpikalvojen muodostumisessa. Se, missä määrin fibrovaskulaariset kalvot aiheuttavat ongelmia (verkkokalvon vetoirtaumat, verkko, kalvoreiät), riippuu oleellisesti siitä, muodostaako lasiainen näille kiinnitys- ja kasvualustan. Mikäli posteriorinen lasiaisirtauma on ehtinyt tapahtua, proliferatiivinen retinopatia voi aiheuttaa lasiaisvuotoja, mutta harvoin vetoirtaumaa.
  • Ks. erillinen vuokaavio «Diabeettisen retinopatian patogeneesi»1.
Kuva 1.

Diabeettisen retinopatian patogeneesi.

Kirjallisuutta

  1. Gardner TW, Antonetti DA, Barber AJ ym. Diabetic retinopathy: more than meets the eye. Surv Ophthalmol 2002;47 Suppl 2:S253-62 «PMID: 12507627»PubMed
  2. Daley ML, Watzke RC, Riddle MC. Early loss of blue-sensitive color vision in patients with type I diabetes. Diabetes Care 1987;10:777-81 «PMID: 3501362»PubMed
  3. Di Leo MA, Caputo S, Falsini B ym. Nonselective loss of contrast sensitivity in visual system testing in early type I diabetes. Diabetes Care 1992;15:620-5 «PMID: 1516480»PubMed
  4. Parisi V, Uccioli L. Visual electrophysiological responses in persons with type 1 diabetes. Diabetes Metab Res Rev 2001;17:12-8 «PMID: 11241887»PubMed
  5. Archer DB. Bowman Lecture 1998. Diabetic retinopathy: some cellular, molecular and therapeutic considerations. Eye (Lond) 1999;13 ( Pt 4):497-523 «PMID: 10692923»PubMed
  6. Witmer AN, Vrensen GF, Van Noorden CJ ym. Vascular endothelial growth factors and angiogenesis in eye disease. Prog Retin Eye Res 2003;22:1-29 «PMID: 12597922»PubMed