Takaisin Tulosta

ABI-arvoa alle 0,90 pidetään yleisesti merkkinä heikentyneestä valtimokierrosta

Lisätietoa aiheesta
Maarit Venermo
18.2.2021
  • Yleisimmin käytetty tukkivan valtimotaudin ABI-kriteeri on levossa mitattu arvo 0,9 tai pienempi, ja sen katsotaan merkitsevän hemodynaamisesti merkittävää ahtaumaa alaraajan valtimopuustossa. Oireisella potilaalla raja-arvon 0,9 herkkyys on 95 % ja tarkkuus lähes 100 %, kun standardina pidetään angiografiassa näkyvää > 50 % valtimomuutosta «Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society...»1.
  • ABI:n laskemiseen käytetään perinteisesti korkeampaa jalkaterän painearvoa, mutta matalamman raja-arvon käyttäminen lisää tutkimuksen sensitiivisyyttädiagnosoida alaraajojen tukkiva valtimotauti.
  • Niazi ym. «Niazi K, Khan TH, Easley KA. Diagnostic utility of...»2 vertailivat korkeammasta ja matalammasta jalkateräpaineesta lasketun ABI:n (HAP ABI, LAP ABI vastaavasti) eroa tukkivan valtimotaudin diagnosoinnissa käyttäen angiografiaa kultaisena standardina. Tutkimuksen potilaat olivat joko oireisia tai oireettomia. Tutkimuksessa tukkivan valtimotaudin kriteerinä pidettiin ABI ≤ 0,90 ja ≥ 50 % ahtaumaa angiografiassa. Korkeammasta paineesta lasketun ABI:n herkkyys oli 69 % ja tarkkuus 83 %, matalammasta paineesta lasketun ABI:n herkkyys ja tarkkuus 84 % ja 64 % vastaavasti.
  • Schröder ym. «Schröder F, Diehm N, Kareem S ym. A modified calcu...»3 vertailivat myös HAP- ja LAP-ABI:n herkkyyttä ja tarkkuutta 216 potilaalla käyttäen raja-arvona < 0,9. HAP-ABI:n herkkyys oli 68 % ja tarkkuus 99 %, LAP-ABI:n herkkyys 89 % ja tarkkuus 93 %. Tulosten perusteella voidaan todeta, että korkeammasta paineesta laskettu ABI raja-arvolla 0,9 jättää osan tukkivaa valtimotautia sairastavista diagnosoimatta. Jos potilas on oireeton, todennäköisesti jatkotutkimuksetkaan eivät paljasta tautia «Niazi K, Khan TH, Easley KA. Diagnostic utility of...»2.
  • Myös ABI-rajasta voidaan käydä keskustelua. Perinteinen raja 0,9 on todettu käyttökelpoisemmaksi silloin, kun haetaan tukkivaa valtimotautia alaraajaoireiden aiheuttajaksi. ABI:n merkitys alaraajojen oireettoman tukkivan valtimotaudin diagnosoinnissa ja sitä kautta kohonneen sydän- ja verisuonisairauksien riskin paljastajana on noussut viimeaikaisten tutkimusten myötä oleelliseksi. Silloin voidaan kysyä, onko raja 0,9 tarkoituksenmukainen.
  • Guo ym. «Guo X, Li J, Pang W ym. Sensitivity and specificit...»4 tutkivat ABI:n herkkyyttä ja tarkkuutta tukkivan valtimotaudin diagnosoinnissa vertailemalla ABI:a ja angiografiaa 298 vapaaehtoiselta henkilöltä. ABI laskettiin korkeammasta jalkaterän painearvosta. 0,95 oli paras raja-arvo, jolla saavutettiin 91 %:n sensitiivisyys ja 86 % spesifisyys PAD:n diagnosoinnissa (kriteerinä ≥ 50 %:n valtimoahtauma angiografiassa).
  • Myös muissa tutkimuksissa on todettu, että ABI-raja 0,90 aliarvioi tukkivan valtimotaudin prevalenssia «Wikström J, Hansen T, Johansson L, Lind L, Ahlströ...»5.
  • Ks. myös taulukko «Eri nilkka-olkavarsipainesuhteiden (ABI) herkkyys ja tarkkuus sekä positiivinen (LR+) ja negatiivinen odotusarvo (LR-) tukkivan valtimotaudin diagnostiikassa (kultaisena standardina ≥ 50 %:n ahtauma DS-angiografiassa). Modifioitu tutkimuksesta ....»1.
Taulukko 1. Eri nilkka-olkavarsipainesuhteiden (ABI) herkkyys ja tarkkuus sekä positiivinen (LR+) ja negatiivinen odotusarvo (LR-) tukkivan valtimotaudin diagnostiikassa (kultaisena standardina ≥ 50 %:n ahtauma DS-angiografiassa). Modifioitu tutkimuksesta «Guo X, Li J, Pang W ym. Sensitivity and specificit...»4.
ABI Herkkyys (%) Tarkkuus (%) LR+ v
1,12 100,0 40,0 1,67 0
0,95 91,0 86,0 6,50 0,10
0,90 76,0 90,0 7,60 0,27
0,53 14,3 100,0 0,14 0,86

Kirjallisuutta

  1. Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33:S1-75 «PMID: 17140820»PubMed
  2. Niazi K, Khan TH, Easley KA. Diagnostic utility of the two methods of ankle brachial index in the detection of peripheral arterial disease of lower extremities. Catheter Cardiovasc Interv 2006;68:788-92 «PMID: 17039537»PubMed
  3. Schröder F, Diehm N, Kareem S ym. A modified calculation of ankle-brachial pressure index is far more sensitive in the detection of peripheral arterial disease. J Vasc Surg 2006;44:531-6 «PMID: 16950430»PubMed
  4. Guo X, Li J, Pang W ym. Sensitivity and specificity of ankle-brachial index for detecting angiographic stenosis of peripheral arteries. Circ J 2008;72:605-10 «PMID: 18362433»PubMed
  5. Wikström J, Hansen T, Johansson L, Lind L, Ahlström H. Ankle brachial index < 0.9 underestimates the prevalence of peripheral artery occlusive disease assessed with whole-body magnetic resonance angiography in the elderly. Acta Radiol 2008;49:143-9 «PMID: 18300136»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01508 (050.083)
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit