Nielutulehduksen bakteriologisen diagnostiikan perusmenetelmä on nieluviljely «Mäkelä M. Management of sore-throat patients in pr...»1. Näytteen ottamisen, viljelemisen ja tulkinnan laatua tulee pitää yllä koulutuksella. Nielunäyte otetaan potilaan tonsillojen pinnasta mahdollisista peitteistä ja nielun takaseinästä vanu- tai rayon-tikulla. On vältettävä koskettamasta näytteenottotikulla suun ja kielen pintaa. Kahden tai useamman peräkkäin otetun nielunäytteen käyttö voi lisätä StrA:n löytämistä 7–30 %:lla «Kellogg JA, Manzella JP. Detection of group A stre...»2.
Ero voi johtua näytteenottotekniikasta tai ongelmasta näytteen levittämisessä viljelyalustalle. Näytteen voi viljellä ottopaikassa, lähettää kuivassa putkessa tai Stuart-putkessa jatkoviljelyyn.
Selektiivisen viljelyalustan (sulfa-trimetopriimilisä) käyttö parantaa herkkyyttä «Kurzynski TA, Van Holten CM. Evaluation of techniq...»3. StrA:n erottaa muista beetahemolyyttisistä streptokokeista sen basitrasiiniherkkyys «Maxted WR. The use of bacitracin for identifying g...»4.
Näytteen runsas StrA-pitoisuus voi häiritä bakteerin kasvun inhibiitiota basitrasiinikiekon ympärillä. Viljelyä seuraavana aamuna (noin 1 vuorokausi näytteenotosta) laboratorio vastaa beetahemolyyttisiä streptokokkeja sisältämättömät näytteet alustavasti negatiivisena; näytteitä seurataan vielä 1 vuorokausi, jonka jälkeen vastaus annetaan lopullisena.
Beetahemolyyttisiä streptokokkeja sisältävät näytteet (positiiviset) vastataan alustavasti:
a) basitrasiiniherkät kannat: Todennäköinen A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki, kanta tyypitetään tai
b) basitrasiiniresistentit kannat: Todennäköinen beetahemolyyttinen streptokokki, ei ryhmä A; kanta tyypitetään.
Nielunäytteen viljely vielä toisen vuorokauden ajan lisää StrA-positiivisuutta merkittävästi. Eri kasvualustoja ja ympäristöjä käyttäen on ilmoitettu eri StrA:n kasvun lisääntymistä «Kellogg JA, Manzella JP. Detection of group A stre...»2. Ei-selektiivisen veriagarmaljan käyttö lisäsi StrA-positiivisuuden 5–26 % huoneilmassa, 9–35 % hiilidioksidiympäristössä ja 2–31 % anaerobisessa ympäristössä. Selektiivisen kasvualustan ja trimetopriimi-sulfametoksatsolin käyttö lisäsi StrA-viljelypositiivisuutta merkittävästi (7 %) 5–10 % hiilidioksidiympäristössä mutta ei anaerobissa ympäristössä.
Lopulliset tulokset vastataan seuraavasti:
a) A-ryhmän (tai C- tai G-ryhmän) hemolyyttinen streptokokki,
b) Beetahemolyyttinen streptokokki, ei ryhmä A, C, G.
Muun kuin A-, C- tai G-ryhmän löydöksellä ei todennäköisesti ole kliinistä merkitystä.
On tärkeää toimittaa näytetulokset nopeasti hoitavan lääkärin tietoon. Näytteenottoa seuraavana aamuna annettu alustava viljelyvastaus (tai välittömästi tehty Ag- tai nukleiiinihappotesti) tarjoaa kliinikolle hoitopäätökseen vaikuttavaa tietoa. Myöhempi (noin 2–3 vuorokauden kuluessa) annettu lopullinen viljelyvastaus sisältää tyypitystuloksen, mikä kertoo alueen epidemiologisesta tilanteesta. Herkkyysmäärityksiä tehdään nykyisin yleensä vain epidemiatilanteissa tai erityispyynnöstä, kun halutaan tietää streptokokkikannan mikrobilääkeherkkyys.