25-hydroksi-D-vitamiinin määrittämiseen on olemassa kymmenkunta eri menetelmää «Wallace AM, Gibson S, de la Hunty A ym. Measuremen...»1.
Carter «Carter GD. 25-hydroxyvitamin D: a difficult analyt...»2 tuo katsauksessaan esiin, miten haasteellista määrittäminen on. Eri menetelmillä ja samaa menetelmää käyttävät laboratoriot saavat eri tuloksia, joka johtuu muun muassa siitä, että menetelmiä on yksinkertaistettu, ja tärkeistä puhdistus- ja eristysvaiheista on luovuttu. Tämä johtuu myös siitä, että kansainvälistä standardia ei ole tähän mennessä ollut saatavilla. Standardointia ja menetelmien harmonisointia pyritään kuitenkin edistämään tulevina vuosina kansainvälisellä yhteistyöllä «Sempos CT, Vesper HW, Phinney KW ym. Vitamin D sta...»3. Nykyään nestekromatografiaan liitettyä massa-spektrometristä menetelmää (LC-MS/MS) pidetään HPLC:n ohella kultaisena standardimenetelmänä, mutta monet muutkin menetelmät ovat käyttökelpoisia. Suurin osa menetelmistä mittaa sekä 25(OH)D3- että D2-vitamiinimuodon «Wallace AM, Gibson S, de la Hunty A ym. Measuremen...»1, «Farrell CJ, Martin S, McWhinney B ym. State-of-the...»4. Suomessa D2-vitamiinin saanti ravinnosta on vähäistä, mutta ravintolisät voivat sisältää joko D3-vitamiinia tai D2-vitamiinia.
Snellman ym. «Snellman G, Melhus H, Gedeborg R ym. Determining v...»5 vertasivat 3 pohjoismaisen suuren laboratorion tuloksia keskenään määrittämällä samat näytteet kaikissa 3 laboratoriossa. Menetelmät olivat massapektrometrinen (HPLC-APCI-MS), radioimmunomenetelmä (RIA) ja kemilumenisenssi-immunomenetelmä (CLIA). Näytteinä olivat 204 kaksosparin seeruminäytteet.
Korkeimmat 25(OH)D-pitoisuudet saatiin MS-menetelmällä (85 nmol/L, 95 % luottamusväli 81–89), RIA:lla keskeltä (70 nmol/L, 95 % luottamusväli 66–74) ja CLIA-menetelmällä alhaisemmat (60 nmol/L, 95 % luottamusväli 56–64). Kun kynnysarvona käytettiin 50 nmol/l, 8 %:lla tutkituista oli puutos MS-menetelmän tulosten pohjalta, RIAlla 22 %:lla ja CLIAlla 43 %:lla.
Farrell ym. «Farrell CJ, Martin S, McWhinney B ym. State-of-the...»4 vertasivat kahdeksaa eri menetelmää ja totesivat, että suurin osa automatisoidusta menetelmistä ei täytä laatuvaatimuksia ja että laboratorioiden pitää olla tietoisia menetelmien puutteista.
25-hydroksi-D-vitamiinin pitoisuustuloksiin on syytä suhtautua varauksella.