Takaisin Tulosta

Unilääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Lisätietoa aiheesta
Ilari Paakkari, Päivi Polo ja Markku Partinen
3.12.2015

Bentsodiatsepiinit

Säännöllistä bentsodiatsepiinin käyttöä tulee välttää loppuraskauden aikana, koska käyttö voi johtaa vastasyntyneen vieroitusoireisiin tai tyypillisiin bentsodiatsepiinien haittoihin (uneliaisuus, hengityslama, velttous).

Haitat korostuvat käytettäessä pitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja, joiden käyttöä tulee välttää raskauden aikana. FDA (Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto) on luokitellut seuraavat bentsodiatsepiinit luokkaan D: alpratsolaami, diatsepaami, loratsepaami, nitratsepaami ja tematsepaami «Okun ML, Ebert R, Saini B. A review of sleep-promo...»1.

Lyhytvaikutteisten triatsolaamin ja midatsolaamin satunnaisesta käytöstä loppuraskauden aikana ei ole raportoitu vakavia haittavaikutuksia. Unettomuuden avohoidossa niitä tulee aina välttää, mutta ne saattavat tulla kyseeseen akuuteissa tilanteissa sairaalaolosuhteissa. Jatkuvassa käytössä erityisesti keisarileikkaukseen liittyvässä anestesiassa voi esiintyä vastasyntyneen hengitysvaikeuksia.

Jos bentsodiatsepiinin käyttö on loppuraskauden aikana välttämätöntä, oksatsepaami on suositeltavin vaihtoehto, koska se on suhteellisen lyhytvaikutteinen ja siltä puuttuvat aktiiviset metaboliitit. Oksatsepaami erittyy äidinmaitoon, mutta imeväisen saama määrä on niin pieni, ettei se aiheuta farmakologisia vaikutuksia. Lääkkeen käyttöä ei kuitenkaan suositella imetyksen aikana.

Bentsodiatsepiinien kaltaiset unilääkkeet tsaleploni, tsolpideemi, tsopikloni

Tsolpideemista saadun tutkimusnäytön perusteella sen käyttöön raskauden aikana liittyy ennenaikaisen synnytyksen sekä pienipainoisuuden riski, minkä takia sitä tulee välttää.

Tsopiklonin ja tsaleplonin käytöstä raskauden aikana ei ole riittävästi kokemusta, joten myös niiden käyttöä tulisi välttää.

Pieniä määriä kaikkia näitä lääkeaineita erittyy äidinmaitoon.

Imettävien äitien ei pidä käyttää tsaleplonia, tsolpideemia eikä tsopiklonia, sillä mahdollisia vaikutuksia lapseen ei ole tutkittu.

Paremman turvallisuusdokumentaation takia oksatsepaami on suositeltavampi vaihtoehto, mikäli raskauden aikainen bentsodiatsepiinin käyttö on tarpeen.

Melatoniini

Melatoniinin käytöstä ihmisen raskauden aikana ei ole riittävästi tietoa. Satunnaiseen käyttöön (lyhytaikainen unettomuus, aikaerorasitus) liittyvä kehityshäiriöiden riski on arvioitu vähäiseksi. Melatoniinilla on eläinkokeissa ollut hormonaalisia vaikutuksia ja käyttäytymismuutoksia jo terapeuttisilla annostasoilla.

Eläinkokeissa erittäin suurilla annoksilla melatoniinin antoon on liittynyt epämuodostumia. Melatoniinin käyttöä raskauden aikana ei tämän vuoksi voida suositella.

Melatoniinia ei suositella myöskään imetyksen aikana.

Antihistamiinit

Kokemusta dosyklamiinin käytöstä toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana ei ole riittävästi. Farmakologiset vaikutukset sikiöön ovat mahdollisia. Myöskään ei-kliinisiä tietoja lisääntymistoksisuudesta ei ole riittävästi, joten dosyklamiinin käyttöä raskauden aikana tulisi mieluiten välttää.

Hydoksitsiini läpäisee istukkaesteen, jolloin sikiön pitoisuudet muodostuvat äidin pitoisuuksia suuremmiksi. Hydroksitsiini on vasta-aiheinen raskauden aikana.

Vastasyntyneillä, joiden äidit ovat saaneet hydroksitsiinia raskauden loppuvaiheessa tai synnytyksen aikana, on havaittu erilaisia neurologisia ja kardiovaskulaarisia haittoja.

Setiritsiini, hydroksitsiinin päämetaboliitti, erittyy äidinmaitoon, ja se voi aiheuttaa vakaviakin haittoja. Hydroksitsiini on tämän vuoksi vasta-aiheinen myös imetyksen aikana.

Imetys pitää lopettaa, jos hydroksitsiinihoito on tarpeen.

Antidepressantit

Eräitä antidepressantteja voidaan käyttää erittäin pieninä annoksina unettomuuden hoidossa niiden histamiini-1-jarrutuksen takia. Raskauden ja imetyksen aikana niiden käyttöä tulee pääsääntöisesti välttää.

Doksepiinin vaikutuksia raskauden aikana ihmisellä ei tunneta riittävästi. Doksepiini läpäisee istukan. Se erittyy vähäisessä määrin rintamaitoon. Vaikka unettomuuden hoidossa käytettävät annokset ovat erittäin pieniä, tulee doksepiinia välttää myös imetyksen aikana.

Rajalliset tiedot mirtatsapiinin käytöstä raskaana olevilla naisille eivät osoita lisääntynyttä synnynnäisten epämuodostumien riskiä. Varovaisuutta on noudatettava määrättäessä valmistetta raskaana oleville naisille. Jos mirtatsapiinia käytetään lapsen syntymään asti tai juuri ennen syntymää, suositellaan vastasyntyneen syntymänjälkeistä valvontaa mahdollisten lääkealtistuksen loppumiseen liittyvien oireiden vuoksi. Tiedot mahdollisista haitoista liittyen erittäin pieniin unettomuuden hoidossa käytettyihin annoksiin ovat erittäin vähäisiä. Mirtatsapiinia erittyy rintamaitoon ainoastaan hyvin pieniä määriä. Tehtäessä päätöstä mirtatsapiinin käytöstä on arvioitava rintaruokinnan hyöty lapselle ja mirtatsapiinihoidon hyöty äidille.

Trimipramiinia ei pitäisi antaa raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, vaikka teratogeenisia vaikutuksia ei ole havaittu. Trimipramiinin käyttöä pitäisi välttää myös raskauden muissa vaiheissa, elleivät sen käytön oletetut hyödyt ole suurempia kuin mahdolliset sikiöön kohdistuvat riskit. Trimipramiinia ei pidä käyttää imetyksen aikana.

Valeriaana

Valeriaanassa eli johtovirmajuuressa on useita vaikuttavia aineita, joilla on erilaisia hermostovaikutuksia. Tutkimustietoa raskaudenaikaisen käytön mahdollisista haitoista ei ole saatavilla. Käyttöä ei suositella raskauden aikana.

Unilääkkeiden käytöstä raskauden aikana on saatavissa lisätietoa myös muun muassa seuraavista lähteistä «Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus r...»2, «Wang LH, Lin HC, Lin CC ym. Increased risk of adve...»3.

Kirjallisuutta

  1. Okun ML, Ebert R, Saini B. A review of sleep-promoting medications used in pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2015;212:428-41 «PMID: 25448509»PubMed
  2. Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääkäril 2005;60:1149-54
  3. Wang LH, Lin HC, Lin CC ym. Increased risk of adverse pregnancy outcomes in women receiving zolpidem during pregnancy. Clin Pharmacol Ther 2010;88:369-74 «PMID: 20686480»PubMed