Takaisin Tulosta

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden toimintaterapia palvelukodeissa

Lisätietoa aiheesta
Sinikka Hiekkala
6.7.2016

Cochrane-katsauksessa «Fletcher-Smith JC, Walker MF, Cobley CS ym. Occupa...»1 keskityttiin interventioihin, joilla tavoiteltiin edistymistä ADL-toiminnoissa palvelukodissa asuvilla aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla. ADL-toiminnot sisältävät peseytymisen, pukeutumisen, siistiytyminen, wc-toiminnot, syömisen ja vapaa-ajan aktiviteetit, kuten puutarhanhoito, käsityöt, lukeminen ja muut tarkoituksenmukaiset toiminnot, joihin ihminen haluaa osallistua. Palvelukoti (care home) määriteltiin, että se tarjoaa pitkäaikaista asumista ja henkilökohtaista avustusta tai hoitoa henkilöille, joilla on sairaus, vamma tai he tarvitsevat muutoin apua. Mukaan otettiin sekä yksityiset että julkiset palveluntarjoajat.

Päätulosmuuttujana oli ADL-toiminnot, joita mitatttiin esimerkiksi Barthelin indeksillä, Nottinghamin laajennetulla AHL-indeksillä tai Edmansin ADL-indeksillä seurantakäynnillä ja kuolema tai huono tulos (ADL-pisteiden lasku). Toissijaisina tulosmuuttujina olivat samat tulosmuuttujat tarkasteltuna intervention lopussa, elämänlaatu (esimerkiksi EuroQoL, EQ-5D), liikkuminen (esimerkiksi Rivermead Mobility Index, RMI), mieliala (esimerkiksi Geriatric Depression Scale), kognitio (esimerkiksi huomiokyky, muisti, tunne-elämän taidot, ongelmanratkaisukyky, Mini Mental Status Examination), joutuminen sairaalaan tai laitoshoitoon, haittavaikutukset, tyytyväisyys hoitoon (Satisfaction with Stroke Care questionnaire SASC-19) ja terveystaloustieteelliset vaikutukset (esim EurQoL, EQ-5D).

Tutkimukset haettiin eri tietokannoista syys-lokakuun loppuun 2012 etsimällä rekistereistä syyskuussa 2012 sekä lähdeluettelohaun, käsihaun ja henkilökohtaisten kontaktien avulla.

Katsaukseen valikoitui 9 tutkimusta, mutta tarkemmassa tarkastelussa vain yksi täytti kriteerit «Sackley C, Wade DT, Mant D ym. Cluster randomized ...»2. Toinen tutkimus oli vielä menossa (OTCH 2012) «Sackley CM, Burton CR, Herron-Marx S ym. A cluster...»3. Sackley ym. «Sackley C, Wade DT, Mant D ym. Cluster randomized ...»2 tutkimuksessa oli 118 palvelukodin asukasta 12 palvelukodista. Barthelin indeksistä laskettu SMD oli seurantakäynnillä 0,39 (95 % luottamusväli -0,11–0,90, p = 0,13). Vetosuhde kuolemassa ja tulosten huononemisessa verrattuna kontrolliryhmään oli OR 0,34 (95 % luottamusväli 0,11–1,01, p = 0,05).

Toissijaisista tulosmuuttujista saatiin seuraavat tulokset tämän yhden tutkimuksen «Fletcher-Smith JC, Walker MF, Cobley CS ym. Occupa...»1 perusteella:

ADL-toiminnot 3 kuukauden intervention lopussa SMD 0,48 (95 % luottamusväli 0,03–0,99, p = 0,05), kuolemia vähemmän OR 0,29 (95 % luottamusväli 0,09–0,98), RMI:stä laskettu liikkumisen SMD 0,14 (95 % luottamusväli -0,36–0,64, p = 0,58). Tulokset eivät riittäneet johtopäätösten tekemiseen.

Cochrane-katsauksen «Fletcher-Smith JC, Walker MF, Cobley CS ym. Occupa...»1 julkaisun jälkeen ilmestynyt OTCH 2012-artikkeli osoittaa, ettei 3 kuukauden toimintaterapiainterventiosta ole hyötyä palvelukodissa asuville aivoverenkiertohäiriön sairastaneille «Sackley CM, Walker MF, Burton CR ym. An occupation...»4. Tutkimukseen osallistui 228 yli 10-paikkaista palvelukotia. Intervention saaviin satunnaistui 114 palvelukotia (568 asukasta, 64 % tarjosi sairaanhoitopalveluita) ja standardihoitoon 114 palvelukotia (474 asukasta, 65 % tarjosi sairaanhoitopalveluita). 64 % asukkaista oli naisia, 93 % valkoisia ja keski-ikä oli 82,9 vuotta. Interventio sisälsi yhteensä 2 538 toimintaterapiakäyntiä, keskimäärin 5,1 käyntiä per osallistuja. Päätulosmuuttuja Barthelin indeksin keskiarvoero ryhmien välillä intervention lopussa oli 0,19 (95 % luottamusväli -0,33–0,70, p = 0,48). Kuolemien määrä ei eronnut ryhmien välillä, myöskään toissijaisissa tulosmuuttujissa ei ollut eroa.

Kommentti: Molemmissa tarkastelluissa alkuperäistutkimuksissa interventio kesti 3 kuukautta. Toimintaerapiaa oli suhteessa intervention kestoon vähän. Intervention sisällöt saattoivat olla hyvin vaihtelevia, kun molemmissa tutkimuksissa niihin lueteltiin mahdolliseksi peseytyminen, pukeutuminen, siistiytyminen, wc-toiminnot, syöminen ja liikkuminen.

Kirjallisuutta

  1. Fletcher-Smith JC, Walker MF, Cobley CS ym. Occupational therapy for care home residents with stroke. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD010116 «PMID: 23740541»PubMed
  2. Sackley C, Wade DT, Mant D ym. Cluster randomized pilot controlled trial of an occupational therapy intervention for residents with stroke in UK care homes. Stroke 2006;37:2336-41 «PMID: 16888263»PubMed
  3. Sackley CM, Burton CR, Herron-Marx S ym. A cluster randomised controlled trial of an occupational therapy intervention for residents with stroke living in UK care homes (OTCH): study protocol. BMC Neurol 2012;12:52 «PMID: 22776066»PubMed
  4. Sackley CM, Walker MF, Burton CR ym. An occupational therapy intervention for residents with stroke related disabilities in UK care homes (OTCH): cluster randomised controlled trial. BMJ 2015;350:h468 «PMID: 25657106»PubMed