ADHD-kyselylomakkeet WURS, BADDS ja BRIEF-A aikuisilla
Lisätietoa aiheesta
Maarit Virta ja Sami Leppämäki
8.2.2017
WURS
Wender-Utah Rating Scale (WURS) «Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah R...»1 on 61-kohtainen kysely, jolla kartoitetaan lapsen ADHD-oireita jälkikäteen vanhempien
arvioimana. Käytännössä aikuiset usein täyttävät lomakkeen itse, pohjautuen omiin
muistikuviinsa lapsuudesta.
Jokainen kysymys pisteytetään Likert-asteikolla (0 = ei ollenkaan tai hyvin vähän
– 4 = hyvin paljon).
WURS-kyselystä voidaan käyttää myös 25-kohtaista lyhyttä versiota, ja useimmiten täysimittaisesta
kyselystäkin pisteytetään vain nämä 25 kohtaa, jolloin lomakkeen maksimipistemäärä
on 100 ja rajana "lapsuuden ADHD:lle" on pidetty pistemäärää 46.
WURS ei perustu DSM-kriteereihin, vaan Paul Wenderin kehittämiin ns. Utah-kriteereihin
«Wood DR, Reimherr FW, Wender PH ym. Diagnosis and ...»3, jotka ovat DSM-kriteerejä tiukemmat. Lisäksi niissä korostuvat tunnesäätelyn/impulssikontrollin
vaikeudet, jotka ovat nykyisissä virallisissa diagnoosikriteeristöissä jääneet hyvin
vähälle huomiolle, vaikka ovatkin keskeinen osa ADHD:n kliinistä kuvaa sekä lapsilla
että aikuisilla.
WURS-lomakkeen suomennoksen käyttökelpoisuutta aikuisten ADHD-diagnostiikan tukena
on arvioitu 1 vertailevassa tutkimuksessa «Kivisaari S, Laasonen M, Leppämäki S ym. Retrospec...»4, jossa oli mukana 37 aikuista, joilla oli ADHD, 36 aikuista, joilla oli dysleksia
ja 41 tervettä verrokkia.
Tässä ryhmässä pisteraja 46 antoi herkkyydeksi 0,64 ja tarkkuudeksi 0,86. Optimaalinen
pisteraja oli 37, jolloin herkkyys oli 0,86 ja tarkkuus 0,73, positiivinen ennustearvo
(PPV) 0,53 ja negatiivinen ennustearvo (NPV) 0,93.
Kun sama analyysi tehtiin ilman dysleksiaryhmää, parhaaksi pisterajaksi osoittautui
36: herkkyys 0,89, tarkkuus 0,85, PPV 0,81, NPV 0,92.
Koska PPV ja NPV ovat sidoksissa ilmiön prevalenssiin tutkimuspopulaatiossa, ne laskettiin
uudestaan käyttäen oletettuna aikuisten ADHD:n prevalenssina väestössä 4,4 %. Tällä
olettamalla PPV laski arvoon 0,21 ja NPV nousi 0,99 (mikä kuvastaa matalaa prevalenssia
väestössä).
Väestötason seulontaan WURS ei siis sovellu, mutta valikoiduissa väestöryhmissä, joissa
ADHD:n yleisyys on huomattavasti korkeampi kuin väestössä keskimäärin, esimerkiksi
psykiatrian poliklinikoiden tai neuropsykiatristen työryhmien potilaiden keskuudessa,
sen herkkyys ja tarkkuus lapsuusiän ADHD:n retrospektiivisessä tunnistamisessa on
hyvä.
Kyselylomake koostuu 40 oirekuvauksesta, joiden esiintymistä arvioidaan 4-portaisella
asteikolla.
Kyselylomakkeesta saadaan summapistemäärän lisäksi 5 alaskaalaa: aktivaatio, tarkkaavuus,
ponnistelu, emootiot ja muisti.
Lomake on alun perin kehitetty tutkijan täytettäväksi siten, että tutkija lukee kysymykset
ja merkitsee tutkittavan vastauksen. Käsikirjan mukaan myös kirjallinen itsearvio
on mahdollinen aikuisilla.
Lomakkeesta on nuoren, aikuisen ja läheisten versiot.
Itsearviokyselyä on käytetty paljon tutkimuksissa arvioitaessa itsekoettujen oireiden
muutosta.
Suomessa on ollut myös kliinikoiden käytössä lomakkeen epävirallinen käännös, johon
ei normiaineistoa ole olemassa mutta jota muutamassa tutkimuksessa on käytetty.
Lomakkeessa on 75 päivittäisten toimintojen ongelmia kuvailevaa väittämää. Henkilö
(tai hänen läheisensä) arvioi 3-portaisella asteikolla (ei koskaan / joskus / usein)
ongelmien esiintymistiheyttä viimeisen kuukauden aikana.
Kyselylomakkeesta saadaan 2 indeksiä (Regulation Index, BRI ja Metacognition Index,
MI) ja 9 alaskaalaa (inhibit, shift, emotional control, self-monitor, initiate, working
memory, plan/organize, task monitor, organization of materials).
Kyselylomaketta käytetään melko vähän sekä tutkimuksessa että kliinisessä käytössä.
Lomakkeen käyttökelpoisuutta diagnostiikassa ei ole tutkittu, mutta on mahdollista,
että sen avulla voidaan arvioida ADHD:hen liittyviä toiminnanohjauksen vaikeuksia
aikuisilla.
Kustantaja myy kyselylomakkeesta virallista suomenkielistä käännöstä.
Kirjallisuutta
Ward MF, Wender PH, Reimherr FW. The Wender Utah Rating Scale: an aid in the retrospective
diagnosis of childhood attention deficit hyperactivity disorder. Am J Psychiatry 1993;150:885-90
«PMID: 8494063»PubMed
Das D, Vélez JI, Acosta MT ym. Retrospective assessment of childhood ADHD symptoms
for diagnosis in adults: validity of a short 8-item version of the Wender-Utah Rating
Scale. Atten Defic Hyperact Disord 2016;8:215-223 «PMID: 27510231»PubMed
Wood DR, Reimherr FW, Wender PH ym. Diagnosis and treatment of minimal brain dysfunction
in adults: a preliminary report. Arch Gen Psychiatry 1976;33:1453-60 «PMID: 793563»PubMed
Kivisaari S, Laasonen M, Leppämäki S ym. Retrospective assessment of ADHD symptoms
in childhood: discriminatory validity of Finnish translation of the Wender Utah Rating
Scale. J Atten Disord 2012;16:449-59 «PMID: 22286113»PubMed
Brown TE. Brown Attention-Deficit Disorder Scales for Adolescents and Adults. San
Antonio, TX: The Psychological Corporation 1996
Brown TE. Executive functions and attention deficit hyperactivity disorder: implications
of two conflicting views. International Journal of Disability, Development and Education
2006;53:35-46
Roth RM, Isquith PK, Gioia GA. Behavior Rating Inventory of Executive Function –
Adult Version (BRIEF-A). FL, USA: Psychological Assessment Resources 2005
Grane VA, Endestad T, Pinto AF ym. Attentional control and subjective executive function
in treatment-naive adults with Attention Deficit Hyperactivity Disorder. PLoS One
2014;9:e115227 «PMID: 25545156»PubMed
Dupaul GJ, Weyandt LL, Rossi JS ym. Double-blind, placebo-controlled, crossover study
of the efficacy and safety of lisdexamfetamine dimesylate in college students with
ADHD. J Atten Disord 2012;16:202-20 «PMID: 22166471»PubMed
Adler L, Tanaka Y, Williams D ym. Executive function in adults with attention-deficit/hyperactivity
disorder during treatment with atomoxetine in a randomized, placebo-controlled, withdrawal
study. J Clin Psychopharmacol 2014;34:461-6 «PMID: 24977716»PubMed