Takaisin Tulosta

Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa

Lisätietoa aiheesta
Kimmo Räsänen
7.1.2019

Kognitiivisen käyttäytymisterapian on osoitettu olevan tehokasta työikäisten tavallisten psykiatristen sairauksien hoidossa, ja sitä on suositeltu osana porrastettua hoitoa «NICE. Common Mental Health Disorders: Identificati...»1 (Internet «http://guidance.nice.org.uk/CG123»1). Hoidon saatavuus on kuitenkin rajallista. Työssäkäyvien osalta kustannuksia aiheuttaa myös terapian vaatima poissaolo työstä.

Naidu ja työtoverit «Naidu VV, Giblin E, Burke KM ym. Delivery of cogni...»2 halusivat selvittää systemoidulla katsauksella optimaalisen tavan toteuttaa kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä (mukaan lukien paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja sopeutumishäiriö) kärsivillä työntekijöillä. Tavoitteena oli verrata eri tavoin (face-to-face-tapaamiset (yksilö- tai ryhmämuotoiset), tietokone-, puhelin- ja biblioterapia) toteutetun CBT:n optimaalista toteuttamista, joten mukaan otettiin vain RCT-asetelmassa toteutettuja eri CBT-muotoja vertailevia tutkimuksia. Tulosmuuttujina tarkasteltiin kliinistä paranemista, kustannusvaikuttavuutta, hyväksyttävyyttä (acceptability) ja saatavuutta (accessibility).

Alustavassa kirjallisuushaussa ei löytynyt tutkimuksia, joiden kohderyhmänä olisivat olleet työntekijät tai joita olisi toteutettu työpaikoilla, joten hakukriteereitä muutettiin niin, että kohderyhmäksi hyväksyttiin työikäiset (18–65-vuotiaat). Haut tehtiin tietokannoista OvidMEDLINE, PsychInfo, EMBASE heinäkuun 2013 loppuun sekä käsihakuina keskeisistä julkaisusarjoista ja asiantuntijakonsultaatioina. Englanninkieliset julkaisut hyväksyttiin mukaan. Julkaisujen laadullisina hyväksymiskriteereinä käytettiin Critical Appraisal Skills Programme -kriteereitä (CASP). Lisäksi tutkijat arvioivat hyväksyttyjen tutkimusten valikoitumis- ja keskeyttämis(attrition)harhaa, sokkouttamista ja satunnaistamisen aitoutta.

Haku tuotti yhteensä 1 447 tulosta, joista otsikon perusteella kelpuutettiin 544. Edelleen abstraktin perusteella koko artikkelin arvioon otetiin 317 julkaisua, joista 6 täytti hyväksymiskriteerit eikä käsintehdyissä hauissa tai asiantuntijakonsultaatioissa löytynyt lisää julkaisuja. Kaikki 6 julkaisua käsittelivät ahdistuneisuushäiriöitä (3 sosiaalisten tilanteiden pelkoa, 3 paniikkihäiriötä). Sosiaalisten tilanteiden pelkoa käsittelevistä artikkeleissa 1 tutkimusaineistosta oli julkaistu 2 artikkelia. Toisessa verrattiin internetin välityksellä toteutetun (iCBT) ja ryhmämuotoisen face-to-face CBT:n kliinistä tehoa ja toisessa hoitojen kustannusvaikuttavuutta. 2 tutkimuksista oli tehty Australiassa, loput Ruotsissa. Potilaiden 65 vuoden yläikärajasta ei pidetty täysin kiinni. Kaikissa katsaukseen sisällytetyissä tutkimuksissa verrattiin iCBT:a joko kasvotusten toteutettuun yksilö- tai ryhmä CBT:hen. iCBT:n liittyi myös lyhyitä (puhelin, e-mail) kontakteja terapeuttiin.

Koska kyseisessä katsausartikkelissa ahdistuneisuushäiriöitä käsiteltiin ryhmänä, hoitosuosituksen näytönastekatsaukset Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa «Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti yhtä tehokasta mutta kustannusvaikuttavampaa kuin kasvotusten ryhmässä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.»B ja Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia ja sen kustannusvaikuttavuus työikäisten paniikkihäiriön hoidossa «Internetin välityksellä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia voi olla yhtä tehokasta mutta kustannusvaikuttavampaa kuin kasvotusten ryhmässä toteutettu kognitiivinen käyttäytymisterapia työikäisten paniikkihäiriön hoidossa.»C tehtiin katsauksessa referoiduista alkuperäistutkimuksista. Ks. seuraavat näytönastekatsaukset:

Kirjallisuutta

  1. NICE. Common Mental Health Disorders: Identification and Pathways to Care. Clinical Guideline CG123 / 2011. http://guidance.nice.org.uk/CG123 (10.10.2017)
  2. Naidu VV, Giblin E, Burke KM ym. Delivery of cognitive behavioural therapy to workers: a systematic review. Occup Med (Lond) 2016;66:112-7 «PMID: 26409057»PubMed