Espanjalaiseen vuonna 2016 tehtyyn poikkileikkauskyselytutkimukseen «Navarro A, Salas-Nicás S, Moncada S ym. Prevalence...»3 vastasi 1 615 työntekijää, vastausprosentti oli 70,1. Kysely koski presenteismin
lisäksi psykososiaalisia kuormitustekijöitä (Spanish Psychosocial Risks Survey). Vastaukset
analysoitiin anonyymisti. Kaikista vastanneista työntekijöistä 23,0 % (95 % luottamusväli
19,2–26,8) raportoi olleensa sairaana töissä 2 kertaa tai useammin viimeisen
12 kuukauden aikana. Mikäli edellisen 12 kuukauden aikana oli ollut terveysongelmia,
53,0 % (95 % luottamusväli 46,9–59,1) työntekijöistä raportoi olleensa sairaana
töissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tarjotuista vastausvaihtoehdoista, jotka eivät
olleet toisiaan poissulkevia, yleisin valittu syy tähän oli "en halunnut kuormittaa
työtovereita" (46 %:lla vastanneista työntekijöistä). Toiseksi yleisin syy oli "työ
olisi kertynyt" (39 %:lla), ja kolmantena olivat taloudelliset syyt (36 %:lla vastaajista).
Belgialaiseen tutkimukseen «Janssens H, Clays E, De Clercq B ym. The relation ...»4 osallistui 2 983 keski-ikäistä työntekijää, joista 1 372 oli miehiä. Heiltä kysyttiin
edeltävän vuoden sairaana työskentelyn frekvenssiä 1 kysymyksellä. Yli 5 kerran presenteismi
liittyi vähintään 15 päivän yhtäjaksoisiin sairauspoissaoloihin miehillä OR = 2,73
(95 % luottamusväli 1,24−6,03) ja naisilla OR = 2,40 (95 % luottamusväli 1,31−4,40)
sekä 1–3 päivän sairauspoissaoloihin miehillä OR = 2,38 (95 % luottamusväli
1,25−4,51) ja naisilla OR = 1,90 (95 % luottamusväli 1,17−3,11) 1 vuoden
seurannassa.
Systemaattisen katsauksen «Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness...»5 tarkoitus oli selvittää työntekijöiden sairaana työssäolon merkitystä myöhemmälle
terveydelle ja hyvinvoinnille. Katsaukseen haettiin tietokannoista PubMed Medline,
Web of Science, EconLit, Academic Search Complete, EMBASE, CINAHL, PsychINFO ja Directory
of Open Access Journals 28.01.2015 mennessä julkaistut tutkimukset, joissa selvitettiin
työssä sairaana olon seuraamuksia ainakin yhdellä seurantakerralla lähtötilanteen
jälkeen jollain tavoin mitattuna. 453 haetusta artikkelista 12 Ruotsista, Tanskasta,
Hollannista, Belgiasta ja Taiwanilta peräisin olevaa täytti sisäänottokriteerit. Seuranta-ajankohdan
N tutkimuksissa vaihteli välillä 245–11 838. Tuloksina tarkasteltiin terveyttä
itsearvioituna, fyysistä ja psyykkistä terveyttä, työkykyä ja sairauspoissaoloja.
Tutkimusten seuranta-ajat ja mittarit vaihtelivat. Tutkijoiden mukaan sairaana työssäolo
lähtötilanteessa liittyi valtaosassa tutkimuksia myöhempään sairauspoissaoloon sekä
huonompaan itsearvioituun terveydentilaan seurannassa (mukaan otettujen tutkimusten
seuranta-ajat vaihtelivat 2 kuukauden ja 3 vuoden välillä). Fyysisen ja psyykkisen
terveyden sekä työkyvyn osalta tulokset vaihtelivat tai tietoa presenteismin merkityksestä
oli riittämättömästi.
ICF-viitekehyksen mukaisesti työhön paluuseen liittyviä tekijöitä jäsenneltäessä
«de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants o...»6 mielenterveyden häiriöiden yhteydessä lievemmät oireet, aiempia poissaoloja puuttuminen,
nuorempi ikä ja positiiviset odotukset sairauspoissaoloon ja työhön paluuseen liittyen
ennustavat nopeampaa työhön paluuta.
Kirjallisuutta
Johns G. Attendance dynamics at work: the antecedents and correlates of presenteeism,
absenteeism, and productivity loss. J Occup Health Psychol 2011;16:483-500 «PMID: 21875212»PubMed
Rissanen M, Kaseva E. Menetetyn työpanoksen kustannus 2014. https://stm.fi/documents/1271139/1332445/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf/63af9909-0232-474d-bf2e-aa4c50936c33/Menetetyn+työpanoksen+kustannus+2+%282%29+%282%29.pdf.pdf
Navarro A, Salas-Nicás S, Moncada S ym. Prevalence, associated factors and reasons
for sickness presenteeism: a cross-sectional nationally representative study of salaried
workers in Spain, 2016. BMJ Open 2018;8:e021212 «PMID: 30056382»PubMed
Janssens H, Clays E, De Clercq B ym. The relation between presenteeism and different
types of future sickness absence. J Occup Health 2013;55:132-41 «PMID: 23485571»PubMed
Skagen K, Collins AM. The consequences of sickness presenteeism on health and wellbeing
over time: A systematic review. Soc Sci Med 2016;161:169-77 «PMID: 27310723»PubMed
de Vries H, Fishta A, Weikert B ym. Determinants of Sickness Absence and Return to
Work Among Employees with Common Mental Disorders: A Scoping Review. J Occup Rehabil
2018;28:393-417 «PMID: 28980107»PubMed
