Ydinkysymys 4: Millä muilla keinoilla kuin säädöksillä ja sopimuksilla sairauspoissaolon
tarpeen ja keston arviointia on pyritty ohjaamaan Suomessa ja muissa maissa?
Lisätietoa aiheesta
Jorma Komulainen
19.8.2019
Kansainvälisiä kokemuksia
- Eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia suosituksia työkyvyttömyyden kestosta verrattiin
tutkimuksessa «de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation...»11, jossa pyrittiin selvittämään, perustuvatko kestoon liittyvät suositukset tieteelliseen
näyttöön. Artikkelin kirjoittajat toteavat, että vaikka suosituksia on annettu, niitä
on hankala verrata keskenään, ne eroavat toisistaan ja niiden perustuminen tieteelliseen
näyttöön on epäselvää.
- Ruotsissa sosiaalihallitus on laatinut yhteistyössä erikoislääkäriyhdistysten kanssa
vuonna 2007 käyttöön otetun diagnoosipohjaisen ohjeistuksen sairauspoissaolojen arviointiin
«Socialstyrelsen. Försäkrinsmedicinskt beslutstöd. ...»2 (Internet «https://roi.socialstyrelsen.se/fmb»1). Ohjeistuksen tavoitteena on prosessin laadunvarmistus, yhtenäisyys ja oikeusturva
sekä alueellisen vaihtelun vähentäminen. Se sisältää suosituksia sairauspoissaolojen
pituudesta normaalitapauksessa yli 100 diagnoosiin liittyen. Sairauspoissaolon suosituspituuden
ylittäminen vaatii selvityksen Försäkrings-kassalle.
- Iso-Britanniassa viranomaisten pyynnöstä vuonna 2008 julkaistussa katsauksessa «Dame Carol Black's Review of the health of Britain...»3 (Internet «https://www.rnib.org.uk/sites/default/files/Working_for_a_healthier_tomorrow.pdf»4) ehdotettiin sähköistä lomaketta, jolla olisi mahdollista arvioida jäljellä olevaa
työkykyä ja parantaa työnantajien, työntekijöiden ja yleislääkäreiden välistä vuorovaikutusta.
Tämä Fit note on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen, sittemmin myös sähköisesti.
Lomake, arvioidessaan jäljellä olevaa työkykyä, tukee työssä jatkamista sairaudesta
huolimatta. Tutkimustieto lomakkeen käytön vaikuttavuudesta on vähäistä, eikä luotettavaa
näyttöä sen mahdollisesta vaikutuksesta työhön paluuseen tai sairauspoissaolojen pituuteen
ole «Dorrington S, Roberts E, Mykletun A ym. Systematic...»4.
- Job Accommodation Network «Job Accommodation Network. https://askjan.org/ (si...»8 (Internet «https://askjan.org/»5) liittyy Yhdysvaltojen "Americans with Disabilities"-lainsäädäntöön, jonka mukaan
työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta kukaan ei työelämässä
tulisi syrjityksi sairauden tai vamman vuoksi. Sivusto antaa diagnooseittain yksityiskohtaisia
neuvoja työssä tarvittavista muutoksista perustuen sairauden alentaman toimintakyvyn
tunnistamiseen.
Ehdotettuja keinoja Suomessa
- Kelan tutkimusosasto ja Suomen Lääkäriliitto toteuttivat vuonna 2014 lääkäreille kohdistetun
kyselyn «Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pär...»5, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lääkäreiden näkemyksiä ja kokemuksia sairauspoissaoloihin
liittyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Kyselylomake lähetettiin 8 867 lääkärille,
joista 34,8 % vastasi kyselyyn.
- Lääkärit pitivät julkisen sektorin palvelujen saatavuutta keskeisenä syynä sairauspoissaolojen
pitkittymiseen. Myös vajaakuntoisten työntekijöiden työssä jaksamista tukevien toimenpiteiden
saatavuus vaikutti sairauspoissaolojen kirjoittamiseen. Kelalta toivottiin enemmän
palautetta lääkärien omasta toiminnasta. Lääkärien osaamisen kehittämistarpeet korostuivat
erityisesti terveyskeskuksissa, mutta koulutusta tarvitsevien osuus on varsin suuri
muillakin toimintasektoreilla. Lääkärit toivoivat laajasti, erikoistumisalasta tai
toimipaikasta riippumatta, vähintäänkin joitakin sairauksia koskevia kansallisia suosituksia
sairauspoissaolojen kestosta. Nykyisiä käytettävissä olevia ohjeita ja suosituksia
monet lääkärit pitivät tärkeinä. Työterveyslääkärit näyttivät hallitsevan työkyvyn
ja sairauspoissaolon tarpeen arviointiin liittyvät tehtävät parhaiten.
- Tutkimuksen perusteella annetuissa suosituksissa esitetään puuttumista jatkohoidon
ja kuntoutukseen pääsyn viiveisiin, työkyvyn arviointiin liittyvän koulutuksen lisäämistä,
sairauspoissaolon tarpeen arvioinnin siirtämistä enemmän työterveyshuollon vastuulle
sekä sairauspoissaolojen kestoa koskevien suositusten laatimista ainakin joistakin
sairauksista.
- Työterveyslaitoksen asettama työryhmä laati sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi
annosta vuonna 2016 julkaistun raportin "Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston
arviointiin lääkäreille. Ohjeistuksen laadinnan mahdollisuutta arvioivan työryhmän
loppuraportti". Työryhmä katsoi, että on mahdollista laatia lääkäreille ohjeistus
sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioimiseksi keskeiseen osaan sairauksista ja
tapaturmista. Ohjeistus olisi nykyisen lainsäädännön puitteissa annettu suositus lääkäreille
hyvästä toimintatavasta. Työryhmä esitti, että suosituksista tehtäisiin geneerinen
malli, joka kiinnittää huomiota sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin liittyviin
tekijöihin «Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon t...»1.
- Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa «Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in ...»6 todettiin kuvitteellisiin potilastapauksiin perustuvassa analyysissa yleislääkäreiden,
kirurgien ja hammaslääkäreiden kohdalla suurta vaihtelua kirjoitettujen sairauspoissaolojen
pituudessa. Työterveyslääkärit kirjoittivat yleislääkäreitä vähemmän sairauspoissaoloa
samoille potilastapauksille. Väitöskirjatutkija esitti, että käytäntöjen yhtenäistäminen
saattaisi pienentää huomattavasti yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Mahdollisiksi
keinoiksi hän esitti suosituksia sairauspoissaolotodistusten kirjoittamiseksi ja lääkäreiden
terveystalouden osaamisen lisäämistä potilastapauksiin perustuvilla koulutuksilla.
Käytettyjä keinoja Suomessa
- Vaikka Suomessa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin yhdessä erikoislääkäriyhdistysten
kanssa laatimissa Käypä hoito -suosituksissa ei systemaattisesti käsitellä sairauspoissaolon
tarpeen ja keston arviointia ja niihin vaikuttavia toimia, muutamiin Käypä hoito -suosituksiin
sisältyy myös sairauspoissaoloon liittyviä suosituksia. Tällaisia Käypä hoito -suosituksia
ovat:
- Työterveys Helsinki on vuodesta 2016 alkaen ottanut käyttöön muutamiin sairausryhmiin
liittyviä ohjeita sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnin ja niihin vaikuttavien
toimien kohdalla.
- Suomen Lääkäriliitto on julkaissut "Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten
kirjoitan sairauslomia oikein?" -verkkokoulutuksen. Koulutus on ilmainen Lääkäriliiton
jäsenille. «Martimo K. Sairauspoissaolotarpeen arviointi ...»7 (Internet «https://www.laakariliitto.fi/koulutus/verkkokoulutus/sairauspoissaolotarpeen-arviointi/»13).
Kirjallisuutta
- Oksanen T, työryhmä. Ohjeistus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin lääkäreille.
Ohjeistuksen laadinnan mahdollisuutta arvioivan työryhmän loppuraportti. Työterveyslaitos.
2016
- Socialstyrelsen. Försäkrinsmedicinskt beslutstöd. https://roi.socialstyrelsen.se/fmb
(siteerattu 2.10.2018)
- Dame Carol Black's Review of the health of Britain's working age population. Workin
for a healthier tomorrow. Crown Copyright 2008 https://www.rnib.org.uk/sites/default/files/Working_for_a_healthier_tomorrow.pdf
- Dorrington S, Roberts E, Mykletun A ym. Systematic review of fit note use for workers
in the UK. Occup Environ Med 2018;75:530-539 «PMID: 29735750»PubMed
- Hinkka K, Niemelä M, Autti-Rämö I, Palomäki H, Pärnänen H, Vänskä J. Sairauspoissaolotarpeen
määrittäminen. Kyselytutkimus lääkäreille. Helsinki: Kela, Työpapereita 96, 2016
- Kankaanpää A. Sick leave prescribing practices in Finland. University of Turku. 2014
- Martimo K. Sairauspoissaolotarpeen arviointi – miten kirjoitan sairauslomia
oikein? Verkkokoulutus. https://www.laakariliitto.fi/koulutus/verkkokoulutus/sairauspoissaolotarpeen-arviointi/
(siteerattu 2.10.2018)
- Job Accommodation Network. https://askjan.org/ (siteerattu 2.10.2018)
- Saskatchewan Workers’ Compensation Board. Disability Duration Guidelines. Updated
11/2015. https://www.wcbsask.com/wp-content/uploads/2013/09/11.17.2015.-Disability-Duration-Guidelines.pdf
(siteerattu 2.10.2018)
- MDGuidelines. https://www.mdguidelines.com/ (siteerattu 2.10.2018)
- de Boer WE, Mousavi SM, Delclos GL ym. Expectation of sickness absence duration: a
review on statements and methods used in guidelines in Europe and North America. Eur
J Public Health 2016;26:306-11 «PMID: 26705569»PubMed
- Alaraajojen laskimovajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 15.11.2016). Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi
- Alaselkäkipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen
Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,
2017 (viitattu 05.05.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin
ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim, 21.08.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys
ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla
internetissä: www.kaypahoito.fi
- Niskakipu (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen
yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu
16.01.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Olkapään jännevaivat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,
Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 23.11.2014). Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi
- Värttinäluun alaosan murtuma (rannemurtuma). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen Ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 24.05.2016). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Artikkelin tunnus: nix02661
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
