Lasten ja nuorten painonhallintaohjelmissa pysyvyyteen ja niiden vaikuttavuuteen liittyvät tärkeimmät tekijät
Osallistujien kokemuksia selvittämällä voidaan kehittää painonhallintaohjelmia, edistää ohjelmissa pysymistä ja lisätä vaikuttavuutta.
Ylipainoisten ja lihavien lasten perheiden elintapaohjelmassa pysymistä voivat edistää lapsen kokema hauskuus ja vanhempien saama ryhmän tuki ja käytännönläheiset tapaamiset.
Systemaattisessa katsauksessa «Kelleher E, Davoren MP, Harrington JM ym. Barriers...»1tutkittiin yhteisöpohjaiseen ylipainoisten ja lihavien lasten elintapaohjelmaan osallistuneiden perheiden osallistumista sekä ohjelmassa pysymistä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Ohjelmassa pysymisen kannalta tärkeitä olivat lapset, ja heitä kannustivat osallistumaan tapaamisiin hauskanpito ja uusien ystävien saaminen. Vanhemmat kokivat merkityksellisimmäksi ryhmän tuen. Edelleen vanhemmat kokivat tärkeäksi käytännönläheiset tapaamiset, joissa ohjattiin ruoanlaittoa, käytiin tekemässä terveellisiä ostoksia, havainnollistettiin sopivia annoskokoja sekä harrastettiin ulkoliikuntaa. Ohjelman ohjaajat saattoivat edistää tai estää ohjelmassa pysymistä; edistämisen kannalta tärkeätä olivat ohjaajien ja osallistujien välinen hyvä vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä ohjaajien pysyvyys, kun taas osallistumista esti ohjaajien puutteellinen kokemus, kiinnostus tai ryhmänohjaustaidot. Edelleen ohjelman keskeyttäminen saattoi johtua perhetilanteen muutoksista, samanaikaisista muista tapaamisesta ja ongelmallisista kulkuyhteyksistä.
Ylipainoiset ja lihavat nuoret toivovat ikäryhmälleen suunniteltuja aktiivisia painonhallintaohjelmia.
Laadullisessa systemaattisessa katsauksessa «Jones HM, Al-Khudairy L, Melendez-Torres GJ ym. Vi...»2 selvitettiin ylipainoisten ja lihavien painonhallintaohjelmiin osallistuneiden nuorten näkemyksiä. Nuoria motivoi osallistumiseen kehonkuvan parantaminen ja sosiaalisen haluttavuuden lisääminen, ja he halusivat laihtua. Nuoret toivoivat ikäryhmälleen räätälöityjä ohjelmia, jotka sisältävät aktiivista ohjelmaa. Tapaamisiin sisältyneestä liikunnasta ja muusta fyysisestä aktiivisuudesta pidettiin. Ammattilaisten, perheen ja kaverien antamaa tukea pidettiin tärkeänä, ja tuen toivottiin jatkuvan pitkään.
Vaikuttavassa painonhallintaohjelmassa on mukana koko perhe ja se sisältää uusien elintapojen harjaannuttamisen käytännössä sekä antaa sosiaalista tukea.
Systemaattisessa katsauksessa «Burchett HED, Sutcliffe K, Melendez-Torres GJ ym. ...»3 pyrittiin löytämään vaikuttaviksi osoittautuneiden 0–11-vuotiaiden lasten painonhallintaohjelmien keskeiset piirteet "mixed method evidence synthesis" -menetelmällä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tunnistettiin mahdollisia painonhallinnan vaikuttavuutta selittäviä tekijöitä 11:sta tutkimuksesta, joissa selvitettiin painonhallintaryhmiin osallistuneiden sekä palveluntarjoajien näkemyksiä painonhallintaohjelmista. Merkityksellisiksi arvioitujen tekijöiden vaikuttavuusarviossa oli 24 satunnaistettua kontrolloitua useista osatekijöistä koostuvaa painonhallintatutkimusta, joihin sisältyi yhteensä 30 interventiota. Ne luokiteltiin 12 kuukauden seurannan kohdalla todetun vaikuttavuuden mukaan kolmeen ryhmään, ja analyysiin otettiin mukaan interventioiden kaksi ääripäätä, "vaikuttavimmat" (BMI-SDS:n laskussa eroa ≥ 0,25 yksikköä, n = 5) ja "ei-vaikuttavuutta" (BMI-SDS:n laskussa eroa ≤ 0,05, n = 15). Tutkijat arvioivat merkitykselliseksi arvioitujen tekijöiden esiintymistä vaikuttavuuden mukaan muodostetuissa luokissa. Kolme tekijää oli mukana jokaisessa "vaikuttavimmat"-interventiossa, mutta puuttui kaikista ei-vaikuttavuutta omaavasta interventiosta (taulukko 1). Sekä tutkimuksen ensimmäiseen että toiseen vaiheeseen sisältyneet painonhallintaohjelmat vaihtelivat kohderyhmän, keston, tapaamisten määrän, toteuttamistavan ja sisällön suhteen.
| Merkitykselliset osatekijät | Käytännössä |
| Harjaannutettiin uusia elintapoja käytännössä, mikä osoitti, miten elintapoja muutetaan (ei vain kerrottu osallistujille, mitä muutetaan). | Lasten liikunnalliset tapaamiset, joista lapset saivat luottamusta taitoihinsa ja liikunnan iloa. |
| Terveellinen ruokailu -tapaamiset, kuten ruokien maistamiset, ruoanvalmistus ja kuvat sopivasta annoskoosta. Tietoa sopivasta energian saannista. | |
| Käyttäytymisen muuttamista käsittelevät käytännönläheiset tapaamiset (≥ 3), joissa aiheena olivat mm. tavoitteiden asettaminen, muutosten seuranta, vanhemmuustaidot. | |
| Otettiin perhe mukaan, mikä loi perheenjäsenten välille yhteisen ymmärryksen sekä terveyttä edistävän kotiympäristön. | Keskusteluita/tapaamisia (≥ 3) yhdessä sekä lapsen että vanhempien kanssa. |
| Lapsiystävälliset tapaamiset, esimerkiksi aineistot ja toiminta olivat lapsia houkuttelevia. | |
| Pyrittiin koko perheen käyttäytymisen muuttamiseen. | |
| Tarjottiin sosiaalista tukea sekä lapselle että aikuisille, mikä tarjosi mahdollisuuden saavuttaa luottamusta ja taitoja toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. | Erillisiä ryhmätapaamisia sekä lapsille että aikuisille (≥ 3). |
Kommentti: Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi painonhallintainterventioita suunniteltaessa. Osa menetelmistä soveltuu vain ryhmämuotoiseen hoitoon, mutta monia menetelmiä voidaan soveltaa myös yksilövastaanottokäynneillä. Tulokset myös kannustavat perustamaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä liikuntaan harjaantumattomille lapsille. Huomattakoon, että 80 % vaikuttavimmista hoito-ohjelmista kohdistui ≤ 5-vuotiaisiin lapsiin, mikä on saattanut olla merkittävää vaikuttavuuden kannalta. Edelleen vaikuttavissa tutkimuksissa interventioryhmissä hoito oli huomattavan intensiivistä, kun taas verrokkiryhmissä hoidon intensiteetti oli vähäinen.