Takaisin Tulosta

Ruokavalio depression ehkäisyssä

Lisätietoa aiheesta
Hannu Koponen
8.1.2020

Ruokavalion yhteyttä masennuksen ilmaantumiseen on selvitetty useassa tutkimuksessa. Alla kuvattujen tutkimuksien perusteella on viitteellistä näyttöä, että Välimeren ruokavalio ja muut terveelliset ruokavaliot saattavat olla hyödyllisiä depression ehkäisyssä.

Sanches-Villegasin ja työtovereiden satunnaistetussa, vuosien 2003 ja 2009 välillä toteutetussa espanjalaistutkimuksessa «Sánchez-Villegas A, Martínez-González MA, Estruch ...»1 seurattiin kahdentyyppisen Välimeren ruokavalion ja vähärasvaisen ruokavalion vaikutusta depression kehittymisen riskiin vähintään 3 vuoden seurannassa. Tutkimukseen otettiin 55–80-vuotiaita miehiä ja 60–80-vuotiaita naisia, joilla oli korkea sydän- ja verisuonisairausriski (51 %:lla oli tyypin 2 diabetes (T2D)). Osallistujien kokonaismäärä oli 3 923, ja heidät satunnaistettiin johonkin edellä mainituista ryhmistä. Ruokavalion noudattamista tuettiin tutkimushoitajakäynnein ja ravitsemusterapeutin antamalla ruokavalio-ohjannalla. Keskimäärin 5,4 vuotta kestäneen seurannan aikana kehittyi 224 uutta masennusta (lääkärin toteama masennus tai masennuslääkityksen aloitus). Masennusriski oli pienin pähkinöillä lisättyä Välimeren ruokavaliota käyttävillä (HR 0,78; 95 % luottamusväli 0,55–1,10), tilastollisen merkitsevyyden tämä yhteys saavutti T2D-alaryhmässä (HR 0,59; 95 % luottamusväli 0,36–0,98). Oliiviöljyllä lisättyä Välimeren dieettiä tai vähärasvaista ruokavaliota käyttävillä ei vastaavaa yhteyttä todettu.

Li ja työtoverit tarkastelivat meta-analyysissaan «Li Y, Lv MR, Wei YJ ym. Dietary patterns and depre...»2 ravinnon ja depressioriskin välistä yhteyttä. Tietokantahalu ulottui syyskuuhun 2016 asti, ja meta-analyysiin sisältyi 21 tutkimusta, jotka oli tehty 10 eri maassa (12 Aasiassa, 2 Australiassa, 5 Euroopassa ja 2 Pohjois-Amerikassa). Tutkimusryhmässä, jonka ruokavalioon ("terveellinen ruokavalio") sisältyi runsaasti kasviksia, hedelmiä, kokojyväviljaa, kalaa, oliiviöljyä, vähärasvaisia maitotuotteita, antioksidantteja ja vähän eläinperäisiä ruoka-aineita, oli depression esiintyvyys pienempi (OR = 0,64; 95 % luottamusväli 0,57–0,72, p < 0,00001), tulosten heterogeenisuus oli merkittävä (p < 0,00001; I2 = 79 %). Ryhmässä, joka käytti länsimaistyyppistä ruokavaliota, johon kuului suuri määrä lihaa, valkaistua viljaa, makeisia, runsasrasvaisia meijerituotteita, voita, perunoita ja vähän hedelmiä ja kasviksia, oli depression esiintyvyys suurempi (OR = 1,18; 95 % luottamusväli 1,05–1,34; p = 0,006) joskin tulosten heterogeenisuus oli jälleen merkittävä (I2 = 71 %; p < 0,00001). Tutkimusjoukon iällä, otoskoolla, suoritusmaalla ja tutkimuksen rakenteella oli vaikutusta edellä mainittuihin löydöksiin: kun eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaiset tutkimukset poistettiin ja tarkasteltiin alle 50-vuotiaita, kohorttitutkimuksissa ero oli eri ruokavalioihin liittyvässä depressiossa suurempi.

Systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissaan «Molendijk M, Molero P, Ortuño Sánchez-Pedreño F ym...»3 Molendiijk ja työtoverit tarkastelivat eri ruokavalioiden ja depression tai depressio-oireiden ilmaantuvuuden välistä yhteyttä. Tutkimukseen otettiin mukaan yhteensä 24 tutkimusta (29 julkaisua), jotka sisälsivät yhteensä 1 959 217 henkilövuotta. Tutkimuksista 7 oli suoritettu Australiassa, 7 Pohjois-Amerikassa 2 Aasiassa ja 8 Euroopassa. Korkealaatuisen (terveellinen, kasvisruokavalio, Välimeren tai Toscanan ruokavalio) ruokavalion noudattaminen oli yhteydessä pienempään depressioriskiin (OR vaihteli välillä 0,64 – 0,78; p < 0,01). Ruokavalion vähäisempi inflammaatioindeksi oli yhteydessä matalampaan depression ilmaantuvuuteen (OR 0,81), samoin kalan ja kasvisten käyttö (OR:t 0,86 ja 0,82). Tutkimukset, joissa alkutilanteen depressiivisuus vakioitiin, eivät antaneet tilastollisesti merkittäviä tuloksia; eivät myöskään tutkimukset, joiden päätetapahtuma oli depressiodiagnoosi. Heterogeenisuus tutkimusten välillä oli suuri.

Kommentti: Ruokavalion ja masennusriskin välisen yhteyden arviointia vaikeuttavat eri tutkimuksessa käytetyt erilaiset depressiomäärittelyt (itse ilmoitettu masennus vs. todettu diagnoosi) ja vaikeudet toteutuneen ruokavalion todentamisessa. Depressiota ehkäisevän vaikutuksen arviointia vaikeuttavat myös ongelmat muiden depression syntyyn vaikuttavien tekijöiden, esimerkiksi muiden sairauksien, hallinnassa.

Kirjallisuutta

  1. Sánchez-Villegas A, Martínez-González MA, Estruch R ym. Mediterranean dietary pattern and depression: the PREDIMED randomized trial. BMC Med 2013;11:208 «PMID: 24229349»PubMed
  2. Li Y, Lv MR, Wei YJ ym. Dietary patterns and depression risk: A meta-analysis. Psychiatry Res 2017;253:373-382 «PMID: 28431261»PubMed
  3. Molendijk M, Molero P, Ortuño Sánchez-Pedreño F ym. Diet quality and depression risk: A systematic review and dose-response meta-analysis of prospective studies. J Affect Disord 2018;226:346-354 «PMID: 29031185»PubMed