Takaisin Tulosta

Etäyhteydellä toteutetut psykoterapiat

Lisätietoa aiheesta
Jan-Henry Stenberg
8.1.2020

Etähoidosta ja -kuntoutuksesta on valmistunut vuonna 2016 laaja suomalainen Kelan julkaisema katsaus «Etäkuntoutus. Salminen AL, Hiekkala S, Stenberg JH...»1. Sen mukaan etähoidolla tarkoitetaan erilaisten etäteknologiaa (tietokone, matkapuhelin, tablettitietokoneet) hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä jonkin häiriön hoidossa. Etähoito on terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa. Etähoito voidaan jaotella 2 kategoriaan: reaaliaikaiset menetelmät ja ajasta riippumattomat menetelmät. Reaaliaikaisista hoitotapaamisista on usein käytetty ilmausta videovälitteinen hoito.

Reaaliaikainen etähoito tarkoittaa sitä, että hoitoa saava ja sitä antava ovat samanaikaisessa yhteydessä toisiinsa etäteknologiaa hyödyntävien sovelluksien avulla. Reaaliaikaista etähoitoa voidaan toteuttaa sekä yksilöllisesti että ryhmässä teknologiasta riippuen. Esimerkiksi psykoterapiassa reaaliaikaisten menetelmien käyttö on jo varsin yleistä ja vakiintunutta.

Ajasta riippumattomat menetelmät puolestaan ovat hoitoa antavan ammattilaisen seuraamia ja tukemia oppimisympäristöjä, joissa potilas etenee ennalta ohjatusti ja saa tukea esimerkiksi viestien välityksellä. Tällaisia osin automatisoituja hoitoja kutsutaan usein nettiterapiaksi. Osoitteessa «http://www.nettiterapiat.fi»1 on tietoa ja havainnollisia animaatioita nettiterapian toiminnasta Suomessa ja erilaisia käyttötapauskuvauksia ja videoita myös itse järjestelmän toiminnasta.

Kumpaa tahansa, reaaliaikaista etäpsykoterapiaa tai ajasta ja paikasta riippumatonta nettiterapiaa, voidaan yhdistellä osaksi tavanomaista hoitoa.

Ihmisten välinen vuorovaikutus tapahtuu yhä enemmän sähköisesti tai etäyhteydellä. Viime vuosina markkinoille on tullut useita hoitoa järjestävälle tai antavalle taholle maksullisia mutta potilaalle ilmaisia etävastaanottoihin sopivia videoneuvotteluyhteyksiä.

Etäpsykoterapiaa ajatellen videoneuvottelujärjestelmän tärkeimmät valintakriteerit ovat:

  • Tietoturvallisuus
  • Toimivuus yleisissä käyttöjärjestelmissä (Android tai Apple)
  • Käytön maksuttomuus potilaalle (lukuun ottamatta datamaksuja, joita muodostuu kaikesta verkon käytöstä)
  • Helppous käyttää ja ottaa käyttöön
  • Toimivuus yleisimmillä selaimilla, mikäli järjestelmät ovat selainpohjaisia

Etähoidon teknologiaa valittaessa on perusteltua kiinnittää huomiota verkkoyhteyden ja tiedonsiirron nopeuteen. Suurimpia haasteita käytännön etäpsykoterapiassa ovat heikosta verkkoyhteydestä johtuvat ongelmat, kuten viive, kuvan ns. pikselöityminen ja voimakas vaihtelu äänen tai kuvan laadussa. Hitaammatkin yhteydet mahdollistavat yleensä ajasta riippumattomien menetelmien käytön, mutta reaaliaikaisessa etäpsykoterapiassa hyvän videokuvan ja äänen laadun takaamiseksi tarvitaan riittävän nopea internetyhteys.

Hoitoa saavan potilaan näkökulmasta on huomioitava, mitä etäohjelma vaatii ja miten se soveltuu esimerkiksi eri-ikäisille käyttäjille. Etähoidon mahdollistava ohjelma voi vaatia ohjelmiston lataamisen potilaan laitteelle, tai potilaan pitää osata täyttää kirjautumistiedot ohjelmaan. Laajimmissa ohjelmistoissa voi olla käytössä videovälitteisen tapaamisen mahdollisuuden lisäksi esimerkiksi videoiden, kuvien tai muiden tiedostojen jakamismahdollisuus. Erilaiset tavalliset, alun perin yritysten käyttöön suunnitellut videoneuvotteluohjelmistot sopivat yleensä hyvin hoidolliseenkin käyttöön. Useat tällaisista ohjelmistoista on alun perinkin suunniteltu suojattuun yhteydenpitoon, ja ne sisältävät usein käyttökelpoisia aputyökaluja, kuten kirjoituskenttiä tai tiedostojen jakamista.

Laajassa katsauksessa systemaattisessa katsauksessa «Backhaus A, Agha Z, Maglione ML ym. Videoconferenc...»2 käytiin läpi 65 vuosina 1996–2010 julkaistua tutkimusta. Kirjoittajien mukaan videovälitteiset psykoterapiat osoittautuivat toimivaksi ja vaikuttavaksi menetelmäksi psykoterapian toteuttamiseen. Videovälitteisten hoitojen terapiasuhteen kehittymisen on havaittu olevan samankaltaista ja yhtä hyvää kuin tavanomaisissa samassa tilassa toteutetuissa terapioissa, ja yleisen tyytyväisyyden olevan hyvää hoitoja toteuttavilla ammattilaisilla sekä hoitoa saavilla potilailla «Simpson SG, Reid CL. Therapeutic alliance in video...»3. Vaikka ajoittaisia teknisiä ongelmia tai huonolaatuista kuvayhteyttäkin esiintyisi, senkään ei ole todettu vähentävän terapiasuhteen laatua, kliinisen arvioinnin tarkkuutta tai hoidon vaikuttavuutta «Backhaus A, Agha Z, Maglione ML ym. Videoconferenc...»2.

Tavanomaisen hoidon toimiminen etäyhteydellä yhtä hyvin kuin kasvokkain on varsin odotettuakin, sillä videovälitteisten hoitojen terapiasuhteen kehittymisen on havaittu olevan samankaltaista ja yhtä hyvää kuin kasvokkaisissa terapioissa. Erilaisten hoitojen tarjoaminen etäyhteyden, kuten internetin välityksellä, on sikäli luonnollista ja oletettua, että nykyään harva voi kuvitella pärjäävänsä arjessa ja työelämässä ilman kännykkää ja tietokonetta. Kännykkä, mobiililaitteet ja tietokone ovat jo kiinteä osa kansalaisten arkea. Videovälitteisestä reaaliaikaisesta hoidosta seuraava askel näyttää olevan se, että reaaliaikaisen etäyhteyden lisäksi osa psykoterapiaa ja sen sisältöjä on automatisoitu, ja potilas etenee terapiassaan itsenäisesti, mutta ohjatusti, ja saa lisätukea tarvittaessa.

Mielenterveyden häiriöistä kärsivät eivät yleisesti ryhmätasolla tee eroja eri kuntoutusmuotojen välillä. Teknologia-avusteisen ja etäkuntoutuksen menetelmät ovat käyttäjien näkökulmasta ryhmätasolla hyväksyttyjä, ja niitä ollaan valmiita suosittelemaan muille.

Kirjallisuutta

  1. Etäkuntoutus. Salminen AL, Hiekkala S, Stenberg JH (toim.) Kelan tutkimus 2016
  2. Backhaus A, Agha Z, Maglione ML ym. Videoconferencing psychotherapy: a systematic review. Psychol Serv 2012;9:111-131 «PMID: 22662727»PubMed
  3. Simpson SG, Reid CL. Therapeutic alliance in videoconferencing psychotherapy: a review. Aust J Rural Health 2014;22:280-99 «PMID: 25495622»PubMed