Potilaalla ei ole enkefalopatiaa, eikä askitesta, bilirubiini on alle 34, albumiini yli 35 ja INR alle 1,7. Elektiivisen potilaan kompensoitu maksakirroosi lisää jonkin verran komplikaatioriskiä, mutta ei ole ehdoton este leikkaukselle. Lihavuusleikkaukset tehdään tähystyskirurgisesti, ja toimenpide kestää muihin mahakirurgisiin leikkauksiin verrattuna verrattain lyhyen ajan: mahalaukun kavennus keskimäärin alle tunnin ja mahalaukun ohitusleikkaus 1–1,5 tuntia. Leikkaus tehdään voimakkaassa antitrendelenburgin asennossa, jonka vuoksi maksan verenkierto säilyy hyvänä. Huomioitavaa on, että mikäli maksakirrootikon lihavuusleikkaus komplisoituu ja joudutaan päivystysleikkaukseen, komplikaatio ja kuoleman riski ovat suurentuneet jopa 5-kertaiseksi.
Jos kuvantamisessa ja verikokeissa todetaan viitteet kompensoidusta kirroosista ja arvioidaan, että potilaan lihavuuden hoidon avulla saavutetaan merkittävä hyöty sairauksien, elämänlaadun ja elinajan ennusteen paranemisessa – voidaan informoidun, motivoituneen ja ko-operoivan potilaan lihavuusleikkaukseen harkiten edetä, riskit tiedostaen. Tuolloin tulee huomioida jokainen leikkausriskiä vähentävä tekijä: preoperatiivinen laihtuminen, tupakoinnin lopetus, liikunta jo ennen leikkausta, uniapnean ja diabeteksen mahdollisimman hyvä hoito. On olemassa näyttöä, että jopa maksakirroosi voidaan saada korjaantumaan konservatiivisella laihtumisella (-10 % painosta). Leikkausta edeltävä laihtumisen myötä vasen maksalohko pienenee ja elastisuus paranee, jolloin sen sivuun siirtäminen mahdollistuu, ja leikkausalueelle saadaan tilaa ommella saumat turvallisesti. Laihtumisen myötä viskeraalirasva vähenee suoliston alueelta, jolloin jejunumin yltäminen sauma-alueelle helpottuu, ja kiristys ommeltuun saumaan vähenee. Kiristyksettömän sauman lekaasin riski on pienempi. Kirroosipotilaan toipuminen leikkauskomplikaatioista on heikentynyt, ja sen vuoksi komplikaatioriskien minimointi on erityisen tärkeää.
Dekompensoidun potilaan leikkausriskit ovat erittäin suuret. Jos NAFDL on edennyt dekompensaatiovaiheeseen, tulee lihavuusleikkaukseen suhtautua varauksella. Konservatiivinen laihduttaminen esimerkiksi 10 % painosta ennen leikkausta korjaa maksan tilannetta, ja arvio Child-luokasta voidaan tehdä uudelleen.
Jos maksakirroosi on edennyt dekompensaatio vaiheeseen, ja etenkin jos on kehittynyt hepatorenaalinen oireyhtymä, ovat leikkausriskit liian suuret ja lihavuusleikkauksesta tulee pidättäytyä. Maksansiirron yhteydessä voidaan harkita esim. mahalaukun kavennusleikkausta.
Lähteet «Chang SH, Stoll CR, Song J ym. The effectiveness a...»1, «Mosko JD, Nguyen GC. Increased perioperative morta...»2.